Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2020.

Miksei hengityssuojaimia saisi käyttää Suomessa?

Kuva
1. Huoltovarmuus ja hengityssuojaimet

SARS:in opettamana hengityssuojaimia hankittiin Huoltovarmuuskeskukseen. Eikö niitä ole tällä välillä ollenkaan tarvittu missään?  Ovatko sairaalat itse hankkineet tarvitsemansa suojaimet jostain muualta? Eikö Huoltovarmuuskeskukseen hankitut olisi pitänyt käyttää alta pois ja hankkia tuoreita tilalle?  Kenellä on vastuu huoltovarmuudesta epidemioiden aikana? Puolustusvoimilla on liikekannallepanoa varten suunnitelma, entäs terveydenhuollolla?

2. Tehokkaimmat hengityssuojaimet terveydenhuollon henkilökuntaa suojaamaan

Hengityssuojia on karkeasti ottaen kahta lajia: Koronapotilaiden hoitamisessa tarvitaan ymmärtääkseni korkean laatuluokan hengityssuojaimia. Nämä suojaavat virukselta, joka tulisi sisäänhengityksessä. Niiden tyyppihyväksynnän tekee USA:n  kansallinen suojaustekniikan laboratorio NIOSH, vähän Suomen Työterveyslaitosta vastaava instanssi. Valmistajan on painettava hyväksyntänumero maskiin. Ketterät kiinalaiset valmistavat hyväksymättömi…

Jos korona vie sairaalaan - nämä vinkit puuttuvat THL:n sivuilta

Kuva
Koronaviruksen oireisiin kuuluu korkea kuume, hapenpuute ja kova yskä. Puhuminen voi olla vaikeaa - hengityskoneessa se ei kai onnistu ollenkaan. Kuume ja happivajaus vaikuttaa muistiin tai tekee sekavaksi.

Moni luulee, että vakavasti sairastuessaan ihminen ei muutu miksikään. Ei pidä paikkaansa, kivut, kuume, lääkkeet, delirium, hätääntyneisyys, kova yskä, hengenahdistus ja hapenpuute saattavat viedä fyysisen toimintakyvyn lisäksi ajatustoimintaa ja muistia.

Päivystyksissä tehdään töitä kovan paineen alla. Päivystysten suurkuluttajana olen nähnyt potilaita, jotka vievät kohtuuttoman paljon henkilökunnan aikaa. Jos haluat osaltasi helpottaa päivystysten työtaakkaa, valmistaudu tänään, kun vielä olet ihan terve.

Korona somessa kiertää monenlaisia hauskoja haasteita ajankuluksi. Tässä yksi haaste, se voi pelastaa henkesi ja antaa lisäaikaa sairaaloissa muidenkin pelastamiseen.

Olen sivusta seurannut hoitajien epätoivoista toimintaa yrittäessään selvittää muistamattoman, sekavan tai kiv…

Saattohoito, tehohoito ja priorisointi koronasuomessa?

Kuva
Hoitotahto on valmiina ja tallennettu kanta.fi palveluun.  Lisäksi se on paperikopioina kotona ja muutama tuhat kappaletta löytyy kodeista ja kirjastoista kirjassa Sairaan hyvä potilas. 

Korona-viruksen yhteydessä päättäjiltä kysytään tehohoitopaikkojen riittävyydestä. Vaarallisin tauti on yli 80-vuotiaille.  En ole kuullut yhtään kysymystä saattohoitopaikkojen riittävyydestä ja miten saattohoito näissä oloissa toteutetaan. Ikääntynyt kardiologi S.W. Nuland on kirjoittanut pysäyttävän kirjan How we die. Kirja on jo 20 vuoden takaa. Nulandilla on tatska.  Hän on tatuoinut rintaansa - siihen, mihin EKG-tarrat kiinnitettäisiin - DNR eli ei saa elvyttää.
Mikäli Nulandin kirjaa olen oikein ymmärtänyt - loppusuoran tehohoito on myös raskasta ja tuskallista. Vaikka jäisi henkiin, aina ei ole paluuta omatoimiseen arkeen.   
Vuosien saatossa olen ymmärtänyt, että sairaaloiden johtajilla on erityinen vitsaus siedettävänään: keskussairaalapiirien poliittiset päättäjät. He vaativat enemmän, pare…

Kun taudilla on väärä nimi

Kuva
Harvinaispotilaalla on haasteita. Ei riitä, että diagnoosin saanti voi kestää vuosia - jopa vuosikymmeniä. Tautiin ei ole Käypä Hoito-suosituksia, ei aina edes hoitoa. Mutta sen kanssa on pärjättävä sekä omassa arjessaan että terveydenhoitojärjestelmässä.

Esimerkki elävästä (omasta) elämästä. Oireet, kivut ja haitat ovat olleet samat jo yli kaksikymmentä vuotta.  Joskus oireilu on rajumpaa, väliltä elämä soljuu ihan siedettävästi.

Diagnoosi alkoi Neuromyelitis Opticasta, eteni MS-epäilyksi, siitä kliinisesti varmaksi MS-taudiksi, muuttuen vähitellen atyyppiseksi MS-taudiksi (tämä vei noin 5 vuotta).  Siitä jatkettiin limbiseksi autoimmuuni enkefaliitiksi (runsaat 5 vuotta), kunnes päädyttiin seronegatiiviseksi NMOSD:ksi eli Neuromyelitis Optica Spectrum Disorder tai MOG-ab:ksi. NMOSD:n entinen nimi oli Devicin tauti. Vuonna 2015 diagnostiset saatiin uudet diagnostiset kriteerit.

Uudet diagnostiset kriteerit olivatkin tarpeen, vikana vain on, että nimeen jäi Neuromyelitis Optica eli n…

Harvinaispotilaan ikävä sattumalöydös

Kuva
Neurologian poliklinikalle on päivittäin tunnin soittoaika.  Tänään yritin 11 kertaa.  Ei onnistunut, oli varattu koko ajan. Näin joulun välipäivinä vain harva pääsee perille.
Perjantaina iholle nousi kipeitä  paukamia, kuin ampiaisen pistoja. Korvalehdet lehahtivat tulipunaiseksi, kipu kuin paleltumassa.  Korvakäytävä oli niin turvoksissa, ettei kuulolaite mahtunut korvaan. No, ei tämä vielä mitään.  Kun turvotus siirtyi huuliin, piti keksiä jotain. Soitin 116117. Siellä neuvottiin ottamaan yhteyttä terveyskeskukseen.

Terveyskeskus ehkä osaa arvioida, miten rituksimabin sivuvaikutuksia hoidetaan Neuromyelitis Optica Spectrum Disorder-potilailla. Olin jo yöllä rasvannut vahvalla kortisonivoiteella, ottanut antihistamiinia ja kipulääkettä - ei hyötyä. Sairaalassa 10 päivää aikaisemmin tiputettu sytostaatti mainitsee sivuvaikutukset, joiden ilmaantuessa pitää ottaa yhteyttä lääkäriin. No, terveyskeskuksessa sanottiin, että pitää ottaa yhteyttä neurologian poliklinikalle. Mitenkäs otat,…