Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2021.

Kaikille omat salaliittoteoriat - siirrytään uskomuslääketieteeseen

Kuva
 Lääketiede on hyvää vauhtia muuttumassa.  Enää ei tiedä, ketä uskoa. Kauhistuin, kun HUS:in ylilääkäri Asko Järvinen sanoo,  ettei "usko koronan aerosolileviämiseen".  Herranjestas, uskomuslääketiedettäkö saa jopa maamme johtavassa yliopistosairaalassa harjoittaa vapaasti? Viime vuoden keväällä suomalaiset ompelivat vimmaisesti kankaisia kasvomaskeja. Kirurgisia kertakäyttömaskeja ei saanut kuin Tiina Jylhän tapaisilta yrittäjiltä.  Minäkin tilasin netistä 10 kappaletta hintaan 29.95 €. Huoltovarmuuskeskus avasi varastonsa ja rekat lähtivät liikkeelle. Tavallinen kansa olisi ymmärtänyt, että koko maailma tarvitsee nyt maskeja eikä niitä vaan riitä kaikille. Sitten meille esitettiin kummallinen näytelmä.  THL tilasi kunnianarvoiselta emeritaprofessorilta maskitutkimuksen. Tavallinen maalaisjärkikin tiesi, ettei muutamassa kuukaudessa ole missään maailmassa tehty vertaisarvioituja kaksoissokkotutkimuksia koronasta.  En tiedä, tutkittiinko kangasmaskeja, kirurgisia maskeja, FFP

Pompoteltu potilas - näin syntyy hoitojono

Kuva
  Koronan aikana uusien syöpädiagnoosien määrä on vähentynyt tuhansilla. Missähän vika, miksi diagnoosit viivästyvät korona-aikaan?   Annan käytännön esimerkin tosielämästä, miten hoitoon pääsyä viivytetään. Juhannusviikolla tuli poikkeuksellisen kova vatsakipu oikealle ylävatsaan. Kipu tuntui selkään asti. Myös kuumetta oli miltei 39 astetta.   Ajattelin, että nyt en pilaa juhannusta niin missään päivystyksissä jonottelemalla. Munkkiniemen Dextrassa eli nykyisessä Pihlajalinnassa on ennenkin asioihin saatu hyvä ratkaisu – maksaa vaan enemmän. Lääkäri oli koulutukseltaan sekä kirurgian että päivystyslääketieteen erikoislääkäri, sattuipa sopivasti. Otettiin pikaserppi ja maksalabrat ja tehtiin vatsan ultraääni.     CRP oli 125 eli aika paljon. Ultrassa ei näkynyt mitään kipua selittävää. Lääkäri lupasi soittaa tiistaina. Ei soinut tiistaina puhelin ja kivut jatkuivat. Ensimmäinen kerta, kun vanha kunnon Munkkiniemen Dextra jättää potilaan tyhjän päälle.  Kulut yhtensä noin 500 €. 

Kolmas sektori ja #veikkauskratia ja potilasjärjestöt

Kuva
Senja Larsen kirjoitti ansiokkaan teoksen Veikkauskratia. Veikkauksen tehokas lobbaus valtaapitävien keskuudessa on johtanut siihen, että Suomessa ei enää ymmärretä, mitä on hyväntekeväisyys, charity. Sosiaalityötä tekevillä järjestöillä on isopalkkaista henkilökuntaa, joka antaa ymmärtää olevansa kolmas sektori, joka on jollain tavoin hyvä ja pyyteetön toimija. Kiukuttaa, kun television tekstityksissä käännetään charity järjestöksi.  Charitylle ei ole suomenkielistä vastinetta.  Järjestö voidaan luokitella yleishyödylliseksi ja verovapaaksi, mutta meillä ei ole tapana tehdä selvää pesäeroa hyväntekeväisyyden ja yleishyödyllisyyden välillä.  On toki järjestöjä, joissa on paljon vapaaehtoistyötä tekeviä aktiivijäseniä, vaikkapa SPR ja HelsinkiMissio.  Veikkauksen peliongelmaisilta tahkoamat tuottoja potilasjärjestöille jakaa STEA  eli sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus. STEA:n avustuksista päättävät suurimpien tuensaajien edustajat. Isojen järjestöjen johtajien vuosipalkka vo

Tiedonpalaset harvinaissairauksista on saatava yhteen - ei onnistu Suomessa

Kuva
Pieni tauti, pienet lääkkeet, iso tauti, isot lääkkeet. Eikä edes ole varmaa tietoa, auttaako otettu lääke. Nyt on menossa hylkimisenestolääke, mycophenolate mofitil, alkuperäisbrändi on Cellcept.  Se on todettu hyväksi elinsiirron saaneille. En ole saanut siirtomunuaista enkä muutakaan biologista varaosaa. Nyt vaan kokeillaan, jos se hidastaisi tautini etenemistä.  Hyvien vaikutusten toivossa on loppuikäni siedettävä sen sivuvaikutuksia.  Harvinaissairauksiin ei ole Käypä Hoito-suosituksia.  Tieto on pieninä palasina maailmalla. Löytyy yksittäisiä tutkimuksia, joissa on ollut mukana  ehkä 10 tai 20 - parhaimmillaan jopa 50 potilasta, joita on seurattu. Lääke joko yksinään, yhdessä kortisonin ja/tai immunoglobuliinin kanssa vähentää uusia oirejaksoja jonkin verran - vaan ei kokonaan.  Minuun on jo aiemmin kokeiltu sytostaatteja: Imurelia, Trexania, rituksimabia.  Yhdestä räjähtivät maksa-arvot, toisesta jotain muuta haittaa.  Hiusten lähtöä ei haitaksi lueta. Yksi lisää alttiutta ihosy

Medikalisaatiokeskustelu on mennyt vikaraiteelle

Kuva
Etälääketiede ja digitalisaatio onneksi etenee. Samalla kun pelotellaan Maria Nordinista ja googlediagnooseista, rahanahneesta Synlabista , vanha kunnon Duodecim  on pikku hiljaa rakentanut  Terveyskirjastostaan  entistä paremman.  Harmi vaan, että Terveyskirjasto ei Google-haussa nouse kovin korkealle, kaikenlainen mainosmaksettu himphamppu tunkee pintaan.    Onnistunut itsehoito säästää vähentää lääkärissäkäyntejä Pari viikkoa sitten kantapää kipeytyi. Soitin terveyskeskukseen, siellä puhelinvastaaja antoi vaihtoehtoja: paina 1 tai paina 2 ja vain jos asia on kiireellinen, soittavat takaisin. No, ajattelin, että eipä kai kantapääni kiireellinen ole.  Menin siis Terveyskirjastoon.  Löysin ohjeen  Halkeilevien kantapäiden hoito .   Siinä oli uutta se, että tarvittavat aineet mainittiin nimeltä. Niinpä hain apteekista CCS-jalkarasvaa ja Abilar-pihkavoidetta.  Kolmessa päivässä haavauma meni pihkavoiteella umpeen ja kipu lievittyi.  Viikon kuluttua kantapää oli pehmeä kuin vauvan peppu.

Harvinaisen kovat ja kummat off-label lääkkeet

Kuva
  Harvinaisten sairauksien päivää juhlitaan joka vuosi. Kuulemme potilastarinoita mitä kummallisimmista sairauksista.  Harvinaispotilaan hoitopolku on yksinäinen. Matka diagnoosiin kestää vuosikausia, omalla kohdallanikin ensimmäinen kahden viikon tutkimusjakso oli silloin upouuden Meilahden sairaalan neurologian osastolla oli vuonna 1971.  Vietän siis 50-vuotistaiteilijajuhlaa neurologian kummajaisena.   Suppea spesialiteettini koetuista diagnooseista on neuroimmunologian kirjon sairauksista. Ja onnekas olenkin, minua on siis hoidettu neurologian piirissä. Claes Anderson kirjoitti jossain muistelmateoksessaan, että nykyisin psykiatrian osastoilla ei enää näe yhtä usein liikunta- ja puhekyvyttöminä makaavia katatonisessa tilassa olevia potilaita kuin takavuosina. Arveli syyksi paremmat psyykenlääkkeet.  Minä taas sanoisin, että entistä useammin osataan tehdä oikea diagnoosia ja hoitaa oikeilla lääkkeillä neurologian piirissä. Harvinaispotilaan yksinäiseen polkuun mahtuu monia yllättävi

Outoa peliä Kela-kyytilaskutuksissa - koronaa uhmaten

Kuva
Ulkomailla taksin takapenkillä (ja taksiuudistuksen jälkeen joskus Suomessakin) asiakas seuraa sydän kylmänä, miten taksamittari raksuttaa.  Mennäänkö lyhintä reittiä, vai pidempää kiertotietä. Kela korvaa sairastamiseen liittyvät taksimatkat, jos on lääkärintodistus taksikyydin tarpeellisuudesta. Jos taksikyydin tarve on pidempiaikainen, todistus on voimassa "toistaiseksi".  On hyvä asia, että Kela-kyytejä on mahdollista yhdistellä.  Onhan vaikkapa Kittilästä Rovaniemen keskussairaalaan yli 150 kilometriä, samassa kyydissä kulkee useampikin mummo ja Kelan  rahaa säästyy.  Nyt korona-aikana matkoja ei yhdistellä.  Kun Kela kilpailutti palveluntuottajat (eli käytettävän taksiyrityksen), aluksi voittaja oli Taksi Helsinki, jota onkin haikeasti ikävä.  Kilpailutuksen voittaneen   Menevän  verkkosivuillla kerrotaan, että Lapissa saa palvelua inanarinsaamen ja kolttasaamen kielilläkin.  Hyvä niin.  Lapissa kelataksiajot onkin suhteellisesti isompi bisnes, koska sairaalamatkat voiv

Apotti ei ole yhteensopiva edes itsensä kanssa

Kuva
  Tunnetko Maisan ?   Maisa on Apotin  digitaalinen asiakasportaali, jonka avulla voit hoitaa omia terveyteen liittyviä asioitasi ajasta ja paikasta riippumatta. Olen jo 20 vuotta odottanut laillista ja tietoturvallista mahdollisuutta digitaaliseen asiointiin terveyskeskuksen tai hoitavan lääkärin kanssa. Nyt siis ammattilaisten käyttämä paljon parjattu Apotti saa parikseen potilaan käyttöliittymän omiin potilastietoihinsa.   Jippii! Apotti on lähtenyt nilkuttaen liikkeelle. Apotista ei ole kuultu yhtään hyvää sanaa. Aika ajoin Jorvin ylilääkäri Eeva-Maija Nieminen tulee uutisiimme moittimaan Apottia.   Apotti onkin hyvä syntipukki kaikelle.   Ikään kuin tietokatkoksia ja lääkitysvirheitä ei olisi tapahtunut ennen Apottia ollenkaan. Onkin niin, että Apotti on karulla tavalla läpivalaissut koko terveydenhuoltomme johtamisen sekasortoisen ja pirstaloituneen marssijärjestyksen. Ei riitä, että Apotti sopii yhteen HUS:in ja Helsingin kaupungin vanhojen tietojärjestelmien kanssa. Sen