Sairaan hyvä potilas

Professori Martti Kekomäki on ehdottanut soten vaihtoehdoksi 1 000 lääkärin lisäämistä terveyskeskuksiin. Maksaisi kai 100 miljoonaa vuodessa. En usko, että auttaisi. Vaikka 1 000 lääkäriä  jostain löytyisikin. En usko lääkärimäärään, on muutettava toimintatapoja. Mennään ojasta allikkoon, kun rakennetaan entistä monimutkaisemmin toimivia potilastietojärjestelmiä, jos kukaan ei kysy, onko keisarilla vaatteita ensinkään? Potilastietojärjestelmiin kirjataan paljon kaikenlaista,  myös virheellistä ja epärelevanttia tietoa. Ennen muuta kirjataan samoja asioita moneen kertaan. Kirjataan vähemmän - oikeita tietoja - ja vain yhteen kertaan. Katsoin  Kanta-järjestelmästä kuluneen vuoden potilastietojani: 74 merkintää, valtaosin Meilahdesta, terveyskeskuksesta kymmenkunta (useimmat puheluja omahoitajalle), yksityislääkäreillä parikymmentä. Reseptit-kohdassa on 102 (satakaksi! riviä). Yhtään liloittelematta vähintään kymmenellä yliopistosairaalan klinikalla, osastolla ta...

Olen mielenkiinnolla lukenut Juha Tuomisen haastatteluja HUS:in toimitusjohtajavalinnan jälkeen. Tarkasti sanottua, luottamusta herättävää viestintää. Viisaita puhuu. Onkohan hän saanut itse valita aiheet, joista puhuu? Vai onko käsikirjoitus viestintäkonsulttien? Citylegendan mukaan Tuominen teki joskus päivystysvuoroja Meilahdessa vielä johtajaylilääkäriaikoinaan. Että säilyisi tuntuma arkitodellisuuteen.   Kauppalehden haastattelussa Tuominen toteaa, että diabeteksen hoitoa voisi järkevöittää. Tuomisen mukaan diabeteksen osuus liitännäissairauksineen on noin 15 prosenttia terveydenhoidon kuluista eli 2,5 miljardia euroa. Lisäksi diabeetikkojen ennenaikaisesta eläköitymisestä syntyy miljardin euron kulu. Summista valtaosa koskee tyypin 2 eli aikuisiän diabeetikoita, joita on Suomessa arviolta 300 000. Lisäksi osa ihmisistä sairastaa aikuisiän diabetesta tietämättään. Olin taas kerran Meilahden kirurgian päivystyksessä muutaman tunnin. Samaan aikaan siellä oli seitsemän...