Sairaan hyvä potilas

 1. Jäljityssovelluksen viipyminen Heti alkuvuodesta kännykkäihmemaa Suomi ryhtyi ponnekkaasti väsäämään tartuntojen jäljitykseen mobiilisovellusta.  Aloitettiin pro bono.  Jotain ohjelmaa testattiin Vaasassa jo keväällä vaikka Vaasassa ei ollut edes yhtään tartuntaa.  Piti olla seuraavassa kuussa jo ladattavissa. Kissan  pyssyt!  Välillä kai vaihdettiin toteuttajaa.  Taas testataan jotain ensi kuussa käyttöön otettavaa.  Miksei valmiuslain aikana pantu kaikki parhaat koodarit Supercelliä myöten 24/7 pakkotöihin.  Niin tehtiin tehohoidon ensilinjassakin.  Kenellä tästäkin nyt on vastuu?   Tietääkö joku? Kuka tätä viivyttää? Täydellinen on hyvän pahin vihollinen.  Olisi tehty joku sovellus ja korjailtu sitä matkan varrella.  Mutta sehän ei sovi.   2. Tartunnoista tiedottaminen THL ilmoittaa lukemat päivien viiveellä.  Joskus se ilmoittaa miinustartutoja. En tiedä, saako maan hallitus jostain parempaa tietoa. ...

Korona on ainakin hetkellisesti hiipumassa. Pandemiariski läpivalaisi armottomasti maamme sairaanhoitojärjestelmän toimintakyvyn. Lääkärit ja tiede nousivat etulinjaan ja olivat potilaiden täyden luottamuksen arvoisia.  Valokeilaan nousivat infektiolääkärit, tehohoidon, keuhkosairauksien ja anestesiologian erikoislääkärit. HUS:n Asko Järvisen leppoisa olemus televisiossa rauhoitti katsojien mieltä. Kansa seurasi koronauutisia niin Yleltä kuin maikkarilta. Lehtiä luettiin. Nyt ei luettu anttiheikkilöitä eikä homeopaatteja.  Lääketiede sai ansaitsemaansa arvostusta. Pahimmillaan korona on kauhea ja tappava tauti. Koronauutisia hämmentyneenä seurannut potilas huomasi, että viime kädessä ratkaisee sairaalassa lääkärin ja osaavien hoitajien antama hoito potilaalle. Kaikki muu on epäoleellista. Olemme ihmetelleet asiantuntijoita, jotka ovat Terveyden ja Hyvinvoinnin tai Sosiaali- ja terveysministeriön viranhaltijoita.  Valtioneuvoston jäsenten korkein lääketieteellinen asi...

Kuva Meilahden sairaalan pääovelta pari viikkoa sitten.  Olin sairaalan osastolla kun koronasulku alkoi.  Erikoinen tunnelma, osasto oli lähes tyhjä.  Minne potilaat hävisivät? Koronapandemia on nyt kestänyt muutaman viikon. Näemme lehdissä kuvia terveyskeskusten typötyhjistä odotushuoneista.  Ihmetellään, miksi potilaat eivät uskalla tulla terveyskeskukseen. Ei silti näytetä kuvia peukaloitaan pyörittelevistä lääkäreistä ja hoitajista. Missä he ovat?  Hoitamassa jotakuta noin kahdestasadasta sairaalahoidossa olevaa koronapotilaasta?  Kävin myös terveyskeskuksen laboratoriossa.  Minne potilaat ovat kadonneet? Kyselin, mitä terveyskeskuksessa tehdään, kun ei ole potilaita. Ei kai juuri mitään. Odotetaan, että korona menee ohi tai puhelin soi.  On niin hiljaista, että takaisinsoittoa ei tarvita, kun ehtivät vastaamaan kaikkiin puheluihin. Neuro-oftalmologian poliklinikalle on puolen vuoden jonot. Olin lokakuusta jonottanut aikaa huhtikuulle. S...

Koronaepidemian alkuvaiheessa kuuntelimme kiltisti  THL:n  asiantuntijoita Ylen välittämissä tiedotustilaisuuksissa. Ja uskoimme kaiken. Jo epidemian alkumetreillä tiedettiin, että korona ei leviä vain pisaratartuntana.  Se leviää myös uloshengityksen mukana aerosolina.  Jokainen pakkasilmassa ulkoillut tietää, että uloshengitysilma on aerosoli.  Miksi meidän "asiantuntijamme" varoittelivat maskien käytöstä. Ikään kuin emme ymmärtäisi, mitä eroa on ammattilaisten sairaanhoidossa tarvitsemien hengityssuojainten ja taudin leviämistä vähentävän kevyen maskin välillä.  Olemmehan nähneet uutiskuvissa, kuinka Kiinassa ja Etelä-Koreassa ja Singaporessa kaikki kulkevat maski naamallaan.  Olivatko asiantuntijamme tätä mieltä, koska tiesivät, että koko  Huoltovarmuuskeskus  oli fake news. Toimitusjohtajan pää saatiin nopeasti vadille. Sanna Marinille pisteet tästä.  Potkut saanut Tomi Lounama aloitti virassa 11.11.2019.  Vain Supermies o...

Professori Martti Kekomäki on ehdottanut soten vaihtoehdoksi 1 000 lääkärin lisäämistä terveyskeskuksiin. Maksaisi kai 100 miljoonaa vuodessa. En usko, että auttaisi. Vaikka 1 000 lääkäriä  jostain löytyisikin. En usko lääkärimäärään, on muutettava toimintatapoja. Mennään ojasta allikkoon, kun rakennetaan entistä monimutkaisemmin toimivia potilastietojärjestelmiä, jos kukaan ei kysy, onko keisarilla vaatteita ensinkään? Potilastietojärjestelmiin kirjataan paljon kaikenlaista,  myös virheellistä ja epärelevanttia tietoa. Ennen muuta kirjataan samoja asioita moneen kertaan. Kirjataan vähemmän - oikeita tietoja - ja vain yhteen kertaan. Katsoin  Kanta-järjestelmästä kuluneen vuoden potilastietojani: 74 merkintää, valtaosin Meilahdesta, terveyskeskuksesta kymmenkunta (useimmat puheluja omahoitajalle), yksityislääkäreillä parikymmentä. Reseptit-kohdassa on 102 (satakaksi! riviä). Yhtään liloittelematta vähintään kymmenellä yliopistosairaalan klinikalla, osastolla ta...

Olen mielenkiinnolla lukenut Juha Tuomisen haastatteluja HUS:in toimitusjohtajavalinnan jälkeen. Tarkasti sanottua, luottamusta herättävää viestintää. Viisaita puhuu. Onkohan hän saanut itse valita aiheet, joista puhuu? Vai onko käsikirjoitus viestintäkonsulttien? Citylegendan mukaan Tuominen teki joskus päivystysvuoroja Meilahdessa vielä johtajaylilääkäriaikoinaan. Että säilyisi tuntuma arkitodellisuuteen.   Kauppalehden haastattelussa Tuominen toteaa, että diabeteksen hoitoa voisi järkevöittää. Tuomisen mukaan diabeteksen osuus liitännäissairauksineen on noin 15 prosenttia terveydenhoidon kuluista eli 2,5 miljardia euroa. Lisäksi diabeetikkojen ennenaikaisesta eläköitymisestä syntyy miljardin euron kulu. Summista valtaosa koskee tyypin 2 eli aikuisiän diabeetikoita, joita on Suomessa arviolta 300 000. Lisäksi osa ihmisistä sairastaa aikuisiän diabetesta tietämättään. Olin taas kerran Meilahden kirurgian päivystyksessä muutaman tunnin. Samaan aikaan siellä oli seitsemän...