Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2017.

Jouluviikon ihmettä Meilahden päivystyksessä

Kuva
Meilahden kirurgian päivystys oli koristanut kanslian ikkunan jouluiseksi. Oikullisesti käyttäytyvä harvinaissairaus lisää vaikeuskertoimia joulustressiin. Pois sulkien tavanomaiset jouluruoka ja -siivouspaineet, pahinta on joulumielipaine. Kipeänä, väsyneenä, unen puutteessa ja huonovointisena on vaikea pitää huonoa oloa piilossa lähimmiltään. Somerset Maugham lääkärikirjailijana kirjoittikin jo yli sata vuotta sitten, että kärsimys ei jalosta.  Se tekee ihmisestä pahantuulisen, kiukuttelevan ja itsekeskeisen. Etenkin jouluna potilas voi pilata koko perheen jouluilon. Haluaisin julistaa joulumielenrauhan kaikkiin perheisiin, joita sairaus jouluna koskettaa. Näyttää siltä, että joulu- ja juhannusviikoille kohdalleni osuu aina Meilahden päivystys.  Juhannuksena se oli vatsa-aorta.  Vaihteeksi jouluna jotain muuta, silti kirurgian toimialaa. Vastassani oli jouluviikon ihme: puhuva kirurgi, joka aluksi esittäytyi.  Hän hoiti työnsä ystävällisesti ja ihailtavalla ammattitaidolla.

Erikoissairaanhoito valmistautuu kilpailuun

Kuva
Olin pari vuorokautta kirurgian päivystyksessä.  Siellä on paljon odottelua. Meni pari vuorokautta. Ruokakin oli aika pahaa.  Osastolla rouvien kanssa todettiin, että joudamme odottelemaan.  Joku oli tuotu ambulanssilla pillit vonkuen ja teho-osaston kautta päässyt tavalliselle vuodeosastolle toipumaan. Kirurgit kävivät pikaisesti paikalla, jos ehtivät käymään.  Joku haettiin leikkaukseen puolelta öin ja palasi muutaman tunnin kuluttua. Kirurgit osaavat olla ynseitä.  Kuudesta kirurgista 2 sanoi päivää oma-aloitteisesti.  Kaksi vastasi, kun sanoin päivää.  Yhdelle kierrolla olevista sanoin kahdesti päivää - ei nöyrtynyt vastaamaan. Epäilemättä Mehiläisellä opetettaisiin päivää sanomaan. Ruokakin oli parempaa sen yhden kerran, kun siellä olin angiografiassa takavuosina.  Siis silloin, kun Mehiläisellä vielä kehtasi käydä. Erikoissairaanhoidon valinnanvapaudessa onkin kyse isommista asioista. Se olisi saattanut jossain muodossa toteutakin, ellei Mehiläinen olisi mennyt naurettavuu

Kantapään kautta opitaan Kantaa käyttämään

Kuva
Milloin viimeksi kävit Kanta-palvelussa?  Se on pikkuhiljaa kehittynyt pelkästä eResepti-luettelosta sisältämään enemmänkin potilasdataa.  Enimmäkseen sitä kai käytetään apteekissa asioidessa ja reseptejä uusiessa.  Siinä se onkin kätevä.  Kanta-järjestelmässä pitää ajoittain silti vielä käydä tutkimusmatkalla.  Sinne tulee vaivihkaa pikku uudistuksia ja parannuksia.  Pitää olla tosi tarkkana, että pysyy kärryillä. Havaintoja kehityksestä: Reseptit Palvelu toimii hyvin. Sieltä tosin ei näy, mitä lääkkeitä potilas oikeasti käyttää.  Toisaalta nykyisin lääkeostojen aika ja paikka näkyy lääkekohtaisesti.  Hyvä ominaisuus on, että vanhenevat reseptit merkitään punaisella.  Reseptin uusiminen on kätevää. Suurin musta aukko onkin jäljitettävyyden puuttuminen.  Paperireseptistä näki aiemmin aina, kuka ja missä sen oli alun perin määrännyt. Kun joskus on saanut johonkin vaivaan reseptin, se uusitaan nykyisin jokseenkin kyselemättä -   mutta tarvitaanko lääkettä edelleen

Potilas tulee privaatista

Kuva
Potilaskertomus alkaa: Potilas hakeutunut privaattiin , jossa MRI tehty... Privaatista lähete verisuonikirurgialle jne. Osastollakin kuulin muutaman kerran sanan privaatti, joka lausuttiin turhan painokkaasti. Ikään kuin olisin ollut sairaalassa etuilemassa, ohittamassa jonoja tai viemässä jonkun enemmän tarvitsevan vuodepaikkaa. Toivottavasti vain kuvittelin. En juuri silloin jaksanut paljon asiaa ajatella, olin niin kipeä ja kipulääkkeissä, että ajatustoimintaa ei juuri ollut. Enhän ollut mikään yksityispotilas.  Luulenpa, että kuka tahansa, joka kävelee kipuilevan ja tykyttävän 52 millin aneurysman kanssa päivystyksen ovesta sisään pääsee lääkärille vaikka ilman lähetettä.  Varsinkin kun aortan pullistuma jo ennestään on sairaalan tiedoissa. Onkohan taustalla jotain muuta. Onko "privaatti" ja yksityislääkärillä käynti niin oleellinen tieto, että sitä pitää toistaa. Ehkä joku viisaampi osaa kertoa. Käytetäänkö termiä myös työterveyshuollon potilaista? Lukeeko sairausk

Potilaan oma genomistrategia

Kuva
Suomeen ollaan rakentamassa Genomikeskusta. Sen lisäksi Suomessa on lukuisia biopankkeja, jotka keräävät lääketieteellistä tutkimusta varten veri- ja kudosnäytteitä.   Minulle ei ole ihan selvinnyt, millainen työnjako biopankeilla ja Genomikeskuksella on. Suomen väestöpohjalle riittäisi ehkä ihan hyvin yksi biopankki, mutta poliittinen perimämme edellyttänee maakunnallista biopankkitoimintaa. Biopankkien lisäksi Suomessa on kansainvälisessä vertailussa aivan ylivertainen perimätietopankki eli kirkonkirjat.   Sukututkimusinnostuksen ansiosta voi muutamalla klikkauksella selvittää, onko yhteisiä sukujuuria jonkun toisen ihmisen kanssa. Kun ultraharvinaispotilas tapaa kohtalotoverin samalla diagnoosilla, he saavat nopeasti selville, ovatko sukua keskenään.   Yllättävän usein näin onkin, mikä voisi tarkoittaa peittyvästi periytyvää geeniä. Kansallinen tautiperimä on selvitetty jo aika pitkälle, on opittu tunnistamaan suvussa periytyvät sairaudet. Vaikka tautiperimämme taudit ov

Diagnoosin kalastus tietoaltaisiin

Kuva
Nyt padotaan potilastietoja tietoaltaisiin, ennen pitkää itseoppiva algoritmi louhii sieltä jyvät akanoista, keinoäly oppii yhdistelemään erilaisia asioita ja tekemään diagnooseja myös kaikkein harvinaisimmista sairauksista. HUS on päässyt tietoaltaan teossa jo hyvään alkuun. Lähitulevaisuudessa tietoallas oppii keskustelemaan genomitiedon kanssa. Sitä me harvinaispotilaat odotamme. eHealth on vihdoinkin edennyt niin pitkälle, että valtaosa potilastiedoista kertyy Kanta-järjestelmään . eReseptit ovat jo siellä tallella.  Kelan sivuilta voi käydä laskemassa käyntinsä yksityisillä erikoislääkäreillä.  Tänä vuonna on ollut yli 20 käyntikertaa.  Sen lisäksi olen ollut yliopistosairaalassa osastohoidossa kahdella eri osastolla, avohoitopotilaana neljällä eri klinikalla. Meilahden tai terveyskeskuksen päivystyksessä kymmenkunta kertaa. Kaikesta tästä jää dataa tietoaltaan pohjalle. Jokaisella käynnillä luetellaan käytössä olevat lääkkeet milli- ja mikrogrammoineen. Mikä kumma on, e

Vaikuttaako huomiotalous hoitopäätöksiin?

Kuva
Käypä Hoito-suosituksia tehdään vain tavallisiin tauteihin. Harvinaissairauksiin - etenkin ultraharvinaissairauksiin - toivotaan saatavan "best practice" -suosituksia, joissa kerrotaan, mikä on auttanut ja mikä ei.  Monesti potilaita ei löydy koko maailmasta tarpeeksi, että voitaisiin tehdä riittävän laajamittaisia kliinisiä kokeita. Harvinaissairauksiin on viime vuosina kehitetty uusia täsmälääkkeitä, mikä on hieno juttu.  Lääkkeiden kehittäminen maksaa miljardeja, ja sen vuoksi ne ovat käsittämättömän kalliita. Helsingin Sanomat julkaisi kahden ja puolen sivun artikkelin kallista lääkettä tarvitsevasta lapsipotilaasta. Viisivuotias Lucas-poika sairastaa harvinaista ja parantumatonta lihassairautta SMA:ta.  Kyseiessä tautimuodossa potilaat elävät vain muutaman vuoden.  Toimittaja Päivi Repo on haastatellut  artikkeliin  Terveydenhuollon Palveluvalikoimaneuvoston pääsihteeri Taina Mäntyrantaa, joka kertoo neuvoston valmistelevan suositusta nursinerseenin käytöstä SMA:

Tarvittaisiinko hoitoketjuun toipumishoitaja?

Kuva
Verkossa on kaikenlaisia itseoppimisen kursseja. Käypä Hoito-suositukset antavat lääkärille hoito-ohjeet, milloin leikataan, milloin lääkitään, miten lääkitään ja mikä lääke tehoaa. Kun potilas potilas kotiutuu leikkauksesta, alkaa hoitoyksinäisyys ja kova toipumistyö.  Sairaalan ohjeet loppuvat tikkien poistamiseen ja neuvoina on: pariin viikkoon ei saa nostaa painavia tavaroita ja välttää liiallista rasitusta.  Ihan riippumatta siitä, mikä leikkaus on kyseessä, saunomiskieltoa ei ikinä unohdeta. Mikä on painava?  5 kiloa, 10 kiloa, 20 kiloa?   Mikä on rasittavaa, rappujen nousu kahdeksanteen kerrokseen, kävely, hölkkä, juoksu? Sairaaloissa on nykyään kotiuttamishoitajia, jotka varmistavat, että vanhus asuu hissillisessä talossa ja että hänellä on joku, joka käy kaupassa ja muutenkin auttelee. Hyvä niin, mutta toipumistyössä potilas jää yksin. Vaikka on tarpeeksi terve kotiutumaan, voimia ei tahdo riittää kuntoutumiseen. Siinä tarvitaan sinnikkyytttä, päättäväisyyttä ja rohkaisua.

Brother Christmas säväytti lasten hautajaiskuluilla

Kuva
Ennen muinoin Seilin saarelle lähetettyjen leprapotilaiden piti viedä mennessään omat ruumisarkkulaudat.  Se tuli mieleen Ilta-Sanomien jutusta, jossa  Brother Chrismas kertoo käynnistäneensa rahankeräyksen erään perheen neljän lapsen hautajaiskuluihin.  Perheen kaikki neljä lasta ovat kuolemassa lähivuosina ultraharvinaiseen periytyvään sairauteen. Ilta-Sanomien juttu oli koskettava. Brother Christmas kertoo keräystavoitteen saavutetun, rahaa jäi ylikin. Hyvä niin. Ilta-Sanomien juttu levisi Facebookissa, sitä jaettiin tuhansia kertoja.  Tämän perheen lapset ovat elossa, eikä jutusta käynyt selville, kuinka paljon he ymmärtävät asioita.   Yleensä lapset ymmärtävät merkittävästi paljon enemmän kuin kykenevät kommunikoimaan. Entäpä jos he itse jollain tavoin saavat tietää, että isä ja äiti keräävät heille hautajaisrahoja. Tunnen perheitä, joissa on ultraharvinainen geenipoikkeama, olen varsin tietoinen siitä, että on olemassa vaikeita, peittyvästi periytyviä sairauksia, jotka va

Vahva suositus astman hoitoon: Terveyskylän Astma- ja allergiatalo

Kuva
Virtuaalisairaalaa rakennustyömaalla tapahtuu. Se on pelottavan hyvä - saattaa olla niin, että muutosvastarinta herää.  Toistaiseksi sairaanhoitajien ja lääkärikunnan työllisyystilanne on sen verran hyvä, etteivät vielä laita kapuloita rattaisiin. Testasin Terveyskylä.fi-taloista uusimman: Allergia- ja astmatalon. Yli 20 vuotta astmaa ja 50 vuotta allergista nuhaa sairastaneena ajattelin pätevöityneeni testaajaksi.  Olen astmani vuoksi käynyt vajaan vuoden sisään neljästi erikoislääkärillä, joten hoidosta on sekä vanhoja että uusia kokemuksia. Astma-sivujen ainoa puute on sähköisen PEF-lomakkeen ja laskurin puute. Kuitenkin lääketehdas gks:n linkki  www.pef.fi tekisi sivuista täydelliset.  Gsk:n ohjelma jopa tekee laskelmat, yhteenvedon ja piirtää siistit käyrät.  Laskee myös mittauskerrat, jolloin PEF-lukema nousee enemmän kuin 15 %  avaavan lääkkeen jälkeen. Fyysisen lääkärissäkäynnin sijaan potilas voisi lähettää sähköpostina PEF-lukemat ja lääkäri näkisi yhdellä silmäyksell

Vastuullinen potilas lääkepula-aikana

Kuva
Kun ostan kananmunia, pakkauksessa on tilan nimi ja osoite.  Kun ostan lääkkeen, pakkauksessa ja valmisteyhteenvedossa voi olla Orionin osoite, mutta ei tietoa valmistajasta tai valmistusmaasta. Eikö potilas saa olla eettinen ja vastuullinen kuluttaja? Tässä olisi Euroopan lääkevirastolle (EMA) tehtävää. Näin vanhaksi piti elää, että lääkkeistä tuli pula. Vaihtokelpoisuus geneeristen valmisteiden myötä on osaltaan pitänyt tavallisimpien lääkkeiden hintoja kurissa ja säästänyt Kelalta miljoonia.  Potilas voi myös vähän säästää, mutta säästöillä on hintansa. Potilas ei voi tietää, missä päin maailmaa hänen lääkkeensä on valmistettu.  Lääkepakkauksessa voi lukea Orion, vaikka lääke on valmistettu Intiassa.  Linkki on Kauppalehden artikkeliin.  Suosittelen lukemaan. Olen saanut ikäviä allergisia reaktioita geneerisestä, vaihtokelpoisesta valmisteesta.  Periaatteessa lääkkeen pitäisi olla ihan sama kuin alkuperäinen brändi.  Mutta ei se vaan ole.  Crestorin vaihtuessa halpamerkkiin

Laboratoriotulokset - voiko niihin luottaa?

Kuva
Lääkäri nykyisin kysyy aika harvoin: "Miten voit".   Ja vaikka kysyisi, niin siihen kestää aina jonkin aikaa vastata, eikä vastaamiseen ole olemassa numeerisia arvoja.  Kivusta kysytään 1-10 asteikolla.  Kipumittarissa on sellainen puute, että sitä ei kalibroida yhteismitallisella tavalla. Olemme tottuneet luottamaan laboratoriotuloksiin.. Etenkin lääkärit uskovat laboratoriotuloksia enemmän kuin potilaita.  Ystävälläni seurataan säännöllisesti kilpirauhasen toimintaa laboratoriokokein.  Kun Diacor fuusioitui Terveystalon kanssa, heräsi epäilys hänen arvojensa vertailukelpoisuudesta.  Yrityskaupan yhteydessä kun laboratoriopalvelut siirtyivät virolaiselle alihankkijalle. Seerumin TPOAb (jota vain harvalla potilaalla seurataan säännöllisesti) oli Terveystalon laboratoriossa yli 1 300,  viitearvolla alle 60.  Varmuuden vuoksi hän kävi kaksi päivää myöhemmin omalla kustannuksellaan Aavassa, (jonka laboratorioyhteistyökumppani oli tehnyt myös kyseisen henkilön aiemmat koke

Potilaalla kohtuuton todistustaakka

Kuva
Vatsa-aortani sai vähän kiireisellä aikataululla stenttikraftin. Leikkaus tehtiin Meilahden hybridisalissa, joka oli kuin tieteiselokuvan avaruusaluksen komentosilta. Jättikokoisia tietokonenäyttöjä seinällä, jotta kirurgi näkee, missä kohtaa aorttaa ollaan menossa. Ymmärtääkseni leikkaus meni hyvin, ainakaan minulle ei ole siitä mitään kerrottu.  Kun hybridileikkaussalia jälkiteen vilpittömästi ihailin osastokierrolla, nuorehko mieslääkäri kertoi innosta säihkyen, että vielä hienompi tulossa.  Siihen tulee robotti, joka muistaa! Niinpä. Hyvä puoli asiassa on ainakin siinä, että lääkärit tuntuvat olevan roboteista innoissaan. Aivan poikkeuksellista,  jos ajatellaan Apottia ja muita terveydenhuollon ICT-hankkeita, joita ponnekkaasti vastustetaan. Ennen leikkausta otettiin tietenkin TT-kuva. Siinä näkyi 52 millimetrinen aneurysma eli vatsavaltimon pullistuma. Stenttikrafti tarvitaan pitämään aorttaa koossa, jotta se ei repeäisi. Virtuaalisairaalan Verisuonitalossa voi lukea yksit

Magneettikuva, valinnanvapaus ja kilpailutus

Kuva
Kilpailutin magneettikuvausta ja vertailin hintoja Helsingissä.  Tässä pikavinkit omalla rahalla maksaville potilaille. Hintavaihtelu on 175 eurosta 700 euroon.  Mistä kannattaa maksaa ja mistä ei? Netissä hinnat eivät aina näy ja eivätkä ole ajan tasalla, joka tapauksessa pitää soittaa ja kysyä.  Samalla voi kysellä muutakin. Lääkärihinta.fi on kätevä vertailuja tehdessä. Hinnat vaihtelevat evätkä aina ole sivustolla ajan tasalla. Siitä pääsee kätevästi yhdellä klikkauksella suoraan palveluntuottajan sivulle. Teslat kertovat laitteen tehosta.  3.0 Teslan laitteella saa yleensä tarkempaa kuvaa. Huomasin sen viime viikolla, kun aivoni olivat valkoisten signaalikirkastumien pilkuttamat sieltä ja täältä.  Jotkut alueet olivat kokonaan "valaistuneet".   Onneksi kuvat oli Meilahdessa katsonut toinenkin, kokeneempi neuroradiologi.  Leesiot eivät olleet juuri lisääntyneet edellisestä 10 vuoden takaisesta kuvasta.  Silloisella 1.5 Teslan laitteella otettiin 5 mm:n leikkeitä,

Homehtumaton sairaalahanke

Kuva
Uusi lastensairaala valmistuu ensi vuonna. Siitä on kirjoitettu sivukaupalla.  Ja onhan se varmaan mukavaa, että isät ja äidit mahtuvat mukavasti jopa nukkumaan lapsen kanssa sairaalassa. Meillä kun vanhat sairaalat homehtuvat käsiin, Lastenklinikka, Kätilöopisto, Meilahden tornisairaala, Jorvi... Oletteko kuulleet Sairaalaton Suomi -hankkeista.  Saa nähdä, tuleeko mielenkiintoisia hankkeita.  Harmi, etteivät minulta kysyneet, olisin heti voinut antaa puolenkymmentä käyttökelpoista bisnesideaa start-upeille. Todellakin, näiden homekompleksien tilalle on rakennettava vähemmän homehtunutta sairaalainfraa. Iankaikkisen räksytyksen sijaan voisi nyt ihastella Virtuaalisairaalaa.  Vaikka HUS sitä rakentaakin, se nousee samanaikaisesti Kittilään, Kiteelle, Kihniölle ja Kirkkonummelle. On painavia syitä, miksi Virtuaalisairaalaan kannattaa uskoa ja panostaa. Pahin este on muutosvastarinta. Olemme eläneet tulevaisuudenuskoisen ajanjakson, pula-ajasta hyvinvointivaltioon. Etenkin meidät po

Yksityissektori ikuisen soten odotuksessa

Kuva
Aika tuntuu pysähtyneen ikuisen soten odotuksessa. Terveystalo ja  Diacor saivat luvan fuusioon.  Niinpä kummaltakaan taholta ei ole kuulunut pitkään aikaan mitään kiinnostavaa. Mehiläinen   on ensimmäisenä aloittanut lääkäreidensä pistearvioinnin.  Pisteitä annetaan todennäköisesti vuorovaikutustaidoista, ehkä heti vastaanottotilanten jälkeen.  Oikeastaan arvio pitäisi antaa viiveellä: oliko diagnoosi oikea, oliko lääke sopiva, olivatko hoito-ohjeet riittävät?  Entä  kirjaukset potilastietoihin, olivatko ne oikein, onko niissä riittävä informaatio, jos joutuu palaamaan samasta syystä jonkun toisen lääkärin hoitoon? Pitkässä jouksussa kirjoittaminen, vaikkapa hyvän lähetteen laatiminen,  pääsee arvoonsa. On silti tunnustetava, että jos pystymetsästä varaisin aikaa yleislääkärille, luultavasti menisin sille, joka on saanut hyvää potilaspalautetta.  Mitäpä sitä mieltään pahoittamaan jollekin töykeästi käyttäytyvälle. Vuorovaikutustaidot ovat osa lääkärin ammattitaitoa.  Sitä kyllä o

Hoitoyksinäisyys koskee harvinaista kipeästi

Kuva
Onpa keksitty hyvä uusi sana hoitosuhteen kuvaamiseen. Tampereella julkaistiin äskettäin väitös yksinäisyyden kokemuksesta hoitosuhteessa. Vaikka sana on uusi, kokemus on ikivanha.  Lääkärikunta joskus vähättelee terveystiedettä ja hoitotiedettä, ettei mukamas ole oikeaa tiedettä.  On se, se on pehmeää tiedettä, väitökset perustuvat potilashaastatteluihin, enkä sitä väitäkään rakettitieteeksi.  Toisaalta fyysikkotyttäreni tutkii kuplia ja vaahtoja.  Se vasta on pehmeää kovaa tiedettä. Olen onnekas, asun Helsingissä, minua hoidetaan maan johtavassa yliopistosairaalassa, lääkärinä on tämän erityisalan huippuosaaja.  Tarvittaessa voisin käydä yksityislääkärilläkin, jos olisi välttämätöntä.  Saatanpa niin tehdäkin, sanoisin: eikös olekin p****a juttu.  Hän sanoisi myötäelävästi: "Niin onkin." Ja heti oloni paranisi, vaikka hänellä ei olisikaan parantavia lääkkeitä tarjottavanaan. Hoitoyksinäisyydenmuurin voi puhkaista vain toinen ihminen, joka kysyy: Miten voit? Ja ennen kaikk

Mennyt elämä pikakelauksella

Kuva
Istuin Biomedicumin luentosalissa kuulemassa autoimmuuni enkefaliitista.  Parin tunnin aikana ehdin pikakelauksella uudelleen kokea ihmismielen tunneskaalan äärilaidat. Hulluuden rajamaastosta huojennuksen kyyneliin. Niin monia muistoja luennot palauttivat mieleeni. Luennoitsijoina autoimmuuni enkefaliitissa tarvittava täysi kattaus: neurologi, neurospsykologi ja psykiatri - professoritasoa.  Tauti voi olla niin julma - mutta myös kiehtova ja se vie kaikki potilaan hoitoon osallistuvat taitojensa äärirajoille. Osaamisen lisäksi tarvitaan myös rohkeutta. Terveydenhuoltojärjestelmä on ajautunut viime vuosina ultravarovaisuuden - lähes pelokkuuden linjoille.  Jos ei ihan varmsti tiedä, mitä tehdä, varmuuden vuoksi ei tehdä mitään. Järjestelmämme perustuu virheistä valittamiseen.  Mitääntekemättömyydestä ei kukaan voi valittaa. Onneksi sain kuulla, että nykyisin taas uskalletaan hoitaa, vaikka laboratoriotuloksia ei vielä olisikaan. Hyvä niin.  Luennot palauttivat mieleen omia kokem

Maailmanparannusta potilastiedoilla

Kuva
Potilaalta ei yleensä kysytä mitään etukäteen. Vaikuttamismahdollisuudet jälkikäteen ovat: muistutus, kantelu, valitus. Kiitoksille ei ole rakennettu yhtä tehokkaita kanavia. Jokus kuolinilmoituksissa sentään kiitetään hyvästä hoidosta Terhokodissa tai jossain muussa sairaalassa. Osallistuin Sitran ja HUS:in järjestämään työpajaan"Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen hyödyntäminen". Potilaiden näkemyksiä haluttiin kuulla etukäteen. Toissijaisella hyödyntämisellä tarkoitetaan sote-tietojen hyödyntämistä esimerkiksi tutkimukseen, tuote- ja lääkekehitykseen, opetukseen tai sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden johtamiseen. Tilaisuus oli kiinnostava, tuskin maltan odottaa seuraavaa kertaa. Olin innosta pinkeänä. Olenhan 15 vuotta näitä asioita seurannut, niistä kirjoittanut ja tuskaillut hitautta: Länsimetro ei ole mitään verrattuna eReseptin synnytystuskiin.  Terveystietojen ensisijainen käyttö on potilas-lääkärisuhteessa. Sinne kirjataan uuvuttavalla y

Hoitojonossa häntäpään valvojana

Kuva
Olin ajatellut, että hoitosuhde perustuu molemminpuoliseen luottamukseen. Ehkä henkilökohtaisessa hoitosuhteessa se olisi edelleenkin suositeltava toimintatapa. Putosin potilasjonosta. Olisi ehkä pitänyt fuskata vähän ja teettää turhia tutkimuksia. Lokakuussa olin käynyt terveyskeskuksessa kovien alapääkipujen ja runsaan verenvuodon takia. Sain lähetteen kaupungin sairaalaan.  Sieltä tuli hoitotakuun mukaisen kolmen viikon sisään kirje: "Apulaisylilääkärimme on arvioinut lähetteenne ja suunnitellut jatkotutkimukset. Jonotusaika tähystyksiin tällä hetkellä 5-6 kuukautta". Vaikeiden kipujen vuoksi jouduin joulukuun lopulla turvautumaan Dextran erinomaiseen päivystykseen. Kipujen aiheuttaja selvisi. Päivystäjäksi sattui eminentti erikoislääkäri, joka on kirjoittanut gastroenterologian oppikirjaan luvun "Akuutti vatsa". Hän neuvoi hankkiutumaan pikaisesti tähystykseen.  Niin teinkin. Tähystyksessä ei löytynyt mitään, vaikka tähystävä lääkäri oli juuri tästä aihee