Tekstit

Viruslingot ja supertatuttajat

Kuva
Etelä-korealainen nuori mies kävi viidessä yökerhossa ja linkosi koronan kymmeniin.  Suomessa hallitus on suuressa viisaudessaan eristänyt yli 800 000 vanhusta ynnä muuta riskijoukkoa kotioloihin. Tämä on ihan väärin.  Me mitään riskiryhmää olla.

Meitä vaarallisempi riski on viruksen levittäjä - viruslinko.  Koronastrategiassa tarvitaan täyskäännös.  Sen sijaan, että suljetaan koko yhteiskunta on eristetään heikot ja voimattomat, pitäisi kääntää rintama viruksen tartuttajien taltuttamiseen.

Suomessa ei ole oikeastaan kerrottu kuin kahdesta viruslinkotapauksesta: hotelli Vuokatissa oli yksi supertartuttaja, ja lounaalla kymmenet sai tartunnan.  Tästäkin tarvittaisiin lisää yksityiskohtia, oliko siellä seisova pöytä, jossa jonotettiin.  Oliko siellä havaintoja pärskijästä?  Toinen tunnettu tapaus oli  Kiuruveden palvelutaloon oli tullut uusi asukas, joka tartutti monta.  Jälkimmäisestä tapauksesta opittiin, jos palvelutaloon tulee uusia asukkaita, on aluksi kahden viikon karanteeni.

Ka…

Kiireetön sairaanhoito ajettiin alas - milloin alkaa ylösajo?

Kuva
Kuva Meilahden sairaalan pääovelta pari viikkoa sitten.  Olin sairaalan osastolla kun koronasulku alkoi.  Erikoinen tunnelma, osasto oli lähes tyhjä.  Minne potilaat hävisivät?
Koronapandemia on nyt kestänyt muutaman viikon. Näemme lehdissä kuvia terveyskeskusten typötyhjistä odotushuoneista.  Ihmetellään, miksi potilaat eivät uskalla tulla terveyskeskukseen.

Ei silti näytetä kuvia peukaloitaan pyörittelevistä lääkäreistä ja hoitajista. Missä he ovat?  Hoitamassa jotakuta noin kahdestasadasta sairaalahoidossa olevaa koronapotilaasta?  Kävin myös terveyskeskuksen laboratoriossa.  Minne potilaat ovat kadonneet? Kyselin, mitä terveyskeskuksessa tehdään, kun ei ole potilaita. Ei kai juuri mitään. Odotetaan, että korona menee ohi tai puhelin soi.  On niin hiljaista, että takaisinsoittoa ei tarvita, kun ehtivät vastaamaan kaikkiin puheluihin.

Neuro-oftalmologian poliklinikalle on puolen vuoden jonot. Olin lokakuusta jonottanut aikaa huhtikuulle. Se peruttiin.  Kanta-järjestelmästä luin, et…

Mitä ihmeen koronapärskeitä on ilmassa?

Kuva
Kävin eilen maskin kanssa kävelyllä Arabianrannassa.  Vastaantulijat katsoivat minua paheksuvasti, jotkut lähes vihamielisesti.

Luulivatko he, että maski on pois kotihoidon työntekijöiltä? Ei ole, tilasin maskin kiskurihintaan hengityssuojainkaupasta. Nyt suositaan jo kangasmaskeja.  Sellainenkin on tilattuna.

Uloshengitysilma on aerosoli. Jos suun ja nenän edessä on maski, uloshengitysilma jää kangasesteen vuoksi lähemmäs, eikä leviä yhtä kauas. Myös sisäänhengittäessä sisäänhengityksen imuteho maskin läpi tarkoittaa sitä, että keuhkoihin ja nenään tulee vain lähi-ilmaa ja kahden metrin etäisyys jo riittääkin.  Maskeja käytetään suojaamaan muita.  Aivan samalla tavoin kuin hoivakotien työntekijät tarvitsevat maskit suojatakseen hoidettaviaan, maskit suojaisivat kauppojen ihmistungoksessa tai julkisessa liikenteessä toisia. Ei tästä tule mitään väärää turvallisuudentunnetta, josta STM ja THL meitä pelottelevat. Se on muista välittämistä - suomi toimii.

Maskien desinfiointiin riittää …

Keneen voi luottaa koronatiedon tulvassa?

Kuva
Koronaepidemian alkuvaiheessa kuuntelimme kiltisti THL:n asiantuntijoita Ylen välittämissä tiedotustilaisuuksissa. Ja uskoimme kaiken.

Jo epidemian alkumetreillä tiedettiin, että korona ei leviä vain pisaratartuntana.  Se leviää myös uloshengityksen mukana aerosolina.  Jokainen pakkasilmassa ulkoillut tietää, että uloshengitysilma on aerosoli.  Miksi meidän "asiantuntijamme" varoittelivat maskien käytöstä. Ikään kuin emme ymmärtäisi, mitä eroa on ammattilaisten sairaanhoidossa tarvitsemien hengityssuojainten ja taudin leviämistä vähentävän kevyen maskin välillä.  Olemmehan nähneet uutiskuvissa, kuinka Kiinassa ja Etelä-Koreassa ja Singaporessa kaikki kulkevat maski naamallaan.  Olivatko asiantuntijamme tätä mieltä, koska tiesivät, että koko Huoltovarmuuskeskus oli fake news.

Toimitusjohtajan pää saatiin nopeasti vadille. Sanna Marinille pisteet tästä.  Potkut saanut Tomi Lounama aloitti virassa 11.11.2019.  Vain Supermies olisi voinut saada firman käytännöt korjattua pariss…

Miksei hengityssuojaimia saisi käyttää Suomessa?

Kuva
1. Huoltovarmuus ja hengityssuojaimet

SARS:in opettamana hengityssuojaimia hankittiin Huoltovarmuuskeskukseen. Eikö niitä ole tällä välillä ollenkaan tarvittu missään?  Ovatko sairaalat itse hankkineet tarvitsemansa suojaimet jostain muualta? Eikö Huoltovarmuuskeskukseen hankitut olisi pitänyt käyttää alta pois ja hankkia tuoreita tilalle?  Kenellä on vastuu huoltovarmuudesta epidemioiden aikana? Puolustusvoimilla on liikekannallepanoa varten suunnitelma, entäs terveydenhuollolla?

2. Tehokkaimmat hengityssuojaimet terveydenhuollon henkilökuntaa suojaamaan

Hengityssuojia on karkeasti ottaen kahta lajia: Koronapotilaiden hoitamisessa tarvitaan ymmärtääkseni korkean laatuluokan hengityssuojaimia. Nämä suojaavat virukselta, joka tulisi sisäänhengityksessä. Niiden tyyppihyväksynnän tekee USA:n  kansallinen suojaustekniikan laboratorio NIOSH, vähän Suomen Työterveyslaitosta vastaava instanssi. Valmistajan on painettava hyväksyntänumero maskiin. Ketterät kiinalaiset valmistavat hyväksymättömi…

Jos korona vie sairaalaan - nämä vinkit puuttuvat THL:n sivuilta

Kuva
Koronaviruksen oireisiin kuuluu korkea kuume, hapenpuute ja kova yskä. Puhuminen voi olla vaikeaa - hengityskoneessa se ei kai onnistu ollenkaan. Kuume ja happivajaus vaikuttaa muistiin tai tekee sekavaksi.

Moni luulee, että vakavasti sairastuessaan ihminen ei muutu miksikään. Ei pidä paikkaansa, kivut, kuume, lääkkeet, delirium, hätääntyneisyys, kova yskä, hengenahdistus ja hapenpuute saattavat viedä fyysisen toimintakyvyn lisäksi ajatustoimintaa ja muistia.

Päivystyksissä tehdään töitä kovan paineen alla. Päivystysten suurkuluttajana olen nähnyt potilaita, jotka vievät kohtuuttoman paljon henkilökunnan aikaa. Jos haluat osaltasi helpottaa päivystysten työtaakkaa, valmistaudu tänään, kun vielä olet ihan terve.

Korona somessa kiertää monenlaisia hauskoja haasteita ajankuluksi. Tässä yksi haaste, se voi pelastaa henkesi ja antaa lisäaikaa sairaaloissa muidenkin pelastamiseen.

Olen sivusta seurannut hoitajien epätoivoista toimintaa yrittäessään selvittää muistamattoman, sekavan tai kiv…

Saattohoito, tehohoito ja priorisointi koronasuomessa?

Kuva
Hoitotahto on valmiina ja tallennettu kanta.fi palveluun.  Lisäksi se on paperikopioina kotona ja muutama tuhat kappaletta löytyy kodeista ja kirjastoista kirjassa Sairaan hyvä potilas. 

Korona-viruksen yhteydessä päättäjiltä kysytään tehohoitopaikkojen riittävyydestä. Vaarallisin tauti on yli 80-vuotiaille.  En ole kuullut yhtään kysymystä saattohoitopaikkojen riittävyydestä ja miten saattohoito näissä oloissa toteutetaan. Ikääntynyt kardiologi S.W. Nuland on kirjoittanut pysäyttävän kirjan How we die. Kirja on jo 20 vuoden takaa. Nulandilla on tatska.  Hän on tatuoinut rintaansa - siihen, mihin EKG-tarrat kiinnitettäisiin - DNR eli ei saa elvyttää.
Mikäli Nulandin kirjaa olen oikein ymmärtänyt - loppusuoran tehohoito on myös raskasta ja tuskallista. Vaikka jäisi henkiin, aina ei ole paluuta omatoimiseen arkeen.   
Vuosien saatossa olen ymmärtänyt, että sairaaloiden johtajilla on erityinen vitsaus siedettävänään: keskussairaalapiirien poliittiset päättäjät. He vaativat enemmän, pare…