Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2018.

Kirurgin Päiväkirja ja Doc Martin: totuus on tarua ihmeellisempää

Kuva
Nappasin kirjaston "bestseller"-hyllystä mukaan Kirurgin Päiväkirjan (Prohold Oy 2017).  Kirjoittajana on Pekka J. Siitonen.  Olin aikanaan lukenut kirurgi K.E. Kallion Osallistumiseni elämään (Otava 1973).  Sain siitä omaan kirjaani pari sitaattia kirurgimaisesta ajattelusta.  Ennen muuta kirjasta jäi mieleen tekijän omahyväisyys, joka näyttää vaivaavan useimpien amatöörikirjoittajien muistelmia. Kallio toki oli aikansa merkittävimpiä kirurgeja. Kiinnosti, miten seuraavan sukupolven kirurgi näkee lääketieteen kehityksen työuransa aikana.

Kirurgilla pitää tietenkin olla vahva itsetunto: ensimmäinen viilto on tehtävä päättäväisesti. Kirurgia on hyvä bisnes.

Siitosen kirja on ällistyttävä teos. Niin pidättelemätöntä omahyväistä narsismia, ahneutta ja omalla vilpillisyydellä ja viinanjuonnilla rehentelyä ei ole ennen tullut vastaan.  Tähän verrattuna Donald Trump on vaatimaton mies. Sököä pelataan, Hofnaria poltetaan joka toisella sivulla ja viina virtaa. Niin Salossa kuin Va…

Madotappajat tarpeen

Kuva
Matojahti on menossa.  Ei, en ole kalaan lähdössä.  Sitä paitsi olen pienestä pitäen pelännyt kastematoja, en pysty panemaan matoa koukkuun. Varhainen lintu madon nappaa. Kun golflyönti epäonnistuu topperina, puhutaan madontappajasta. Eipä olisi pitänyt vitsailla.

Bhutanista Delhin kautta palattuani kolme vuotta sitten sain vatsataudin.Ripuli meni ohi ihan itsestään kymmenessä päivässä.  On tässä viime vuoden tullut sairasteltua kaikenlaista kummallista. Aneurysmaa en sentään pane madon syyksi, mutta aika monta päivystyskäyntiä taisi olla madon aiheuttamia.  Tällä hetkellä oletusmato on suolinkainen.  Voitte Wikipediasta käydä katsomassa, miten häijy se osaa olla.  Kaikki mahdolliset oireet on koettuna.

Miltei mikä tahansa vaiva, sanotaan: se on ihan normaalia.  On ollut monenlaista "normaalia" viime vuosina.  Etenkin Duodecimin Terveyskirjastossa artikkelissa kuumeesta infektiotautilääkäri Jukka Lumio kirjoittaa, että pitkäänkin jatkuva kuume on ihan normaalia.  38.2 astet…

Miksi biopankkinäytettäsi tarvitaan?

Kuva
Monikaan ei vielä tunnu tietävän, mitä biopankit ovat ja mitä genomikeskuksen on tarkoitus olla. Useimmat, jotka tietävät, tuntuvat kannattavan näiden toimintaa. Ja toki vastustajiakin löytyy. Yllättävää kyllä, osa heistä on sellaisia, joilla on jokin periytyvä sairaus, jonka geeni tunnetaan.  Heillä on diagnoosi, jonka mukaista hoitoa he saavat. En tiedä, millä tavoin biopankit vaarantaisivat heidän terveydentilaansa. Eikö ole osaltaan geenitutkimuksen ansiota, että he saavat hoitoa? Monesti juuri sairauden aiheuttavan geenin toiminnan ymmärtäminen on mahdollistanut lääkkeen tai hoidon kehittämisen. Ehdotankin, että kaikki kuvittelevat itsensä tilanteeseen, jossa heillä on joku tuntematon sairaus, jonka aiheuttajaa ei tunneta ja johon ei ole hoitoa, ei saa eläkettä, sairauslomaa tai kuntoutusta.

Syövän hoidossa geenitietouden avulla on löydetty täsmähoitoja. Syöpäpotilaatkaan eivät vastusta lääketieteellistä tutkimustoimintaa, sillä uusimmat ja tehokkaimmat syöpähoidot syntyvät usei…

Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus testattuna

Kuva
Odotin innolla Kalasataman uutta terveysasemaa.  Tai eihän se enää mikään terveyskeskus ole, hyvinvointikeskus se on.  Rakennuksen vieressä on iso kuoppa.  Siihen kai tulee muutaman vuoden päästä parkkipaikka. Kalasatama on vähän kuin sote, iso rakennustyömaa, josta ei oikein usko, että ikinä tulisi valmista.

Kehitystä on ilmoittautumisautomaatti, jolle voi ilmoittautua ainakin kymmenellä eri kielellä. Luultavasti on ihan kätevä maahanmuutajapotilaille, joita on yllättävän suuri osa potilaista. Automaatti kertoo, missä kerroksessa ja huoneessa lääkäri ottaa vastaan. Kyllä siihen vanhakin oppii. Se vaan vähän kestää, ensi vuonna varmaan kaikki ovat oikein tyytyväisiä. Kosketusnäyttöä pitää osata hipaista höyhenkepeästi, siinä meillä vanhuksilla on vielä oppimista.

Kalasatamassa kai käy 1400 potilasta päivässä. Natiiviröntgeniä tarvitaan perusdiagnostiikassa edelleen aika usein.  Sitä varten pitää matkustaa toiselle puolelle kaupunkia.  Taksikyydit maksaa joko Kela tai potilas itse. Ei…

Genomitieto ja vakuutuspeikko

Kuva
Oikeustiedettä opiskellessa tykkäsin vahingonkorvaus- ja vakuutusoikeudesta. Erkki Aurejärven luennoilla kiinnostus pysyi vireillä.

Genomikeskushanke kiinnostaa vielä enemmän. Siitä ei synny dialogia, joko vastustetaan tai kannatetaan. Erikoista, että vastustajien argumentoinnissa vakuutusyhtiöt ovat peikkona pahimmasta päästä. "Jos genomi menee vakuutusyhtiölle ei saa vakuutusta".

Minäpä luulen, että genomi ei mene vakuutusyhtiölle ilman potilaan lupaa.  Toisaalta, jos on löydetty sairauden aiheuttava geenivirhe, se pitää vakuutushakemuksessa kertoa aivan samalla tavoin kuin joku tavallisempikin sairaus.

Ihan just heti en osaa kuvitella vakuutusyhtiöitä hakkeroimassa biopankkeja.  Saattaa olla, että joskus ostavat (jos lupa myönnetään) anonymisoitua dataa tuotekehitystarpeisiin.  Vakuutusyhtiöidenkin pitää pysytellä mukana lääketieteen kehityksessä ja oikeastaan vakuutusmatematiikka on aika vaativaa laskentatointa. Varsinkin kun sairauksiin, etenkin harvinaissairauksiin tu…

Biopankkisuostumus Googlelle hopeatarjottimella?

Kuva
Heikki Saxen ja Lasse Lehtonen kirjoittivat Helsingin Sanomien Vieraskynässä
terveydenhuollon tietosuojan vaalimisen tärkeydestä.

Suomessa on kansainvälisestikin kilpailukykyistä tietosuojan osaamista. Tekninen vaaliminen luultavasti osataan varsin hyvin. Kirjoituksessa vähätellään suomalaispotilaiden ja heitä hoitavien ammattilaisten ymmärrystä.

Suuresti ihmettelen, miten kirjoittajat ovat päätyneet esittämään, että Google voi saada tietoja hopealautasella.  Höpöhöpö.

Suomessa aina kaikkien hankkeiden vastustajat saavat hyvin palstatilaa.  Lasse Lehtonen on tähän asti keskittynyt vastustamaan sotea. Olisiko nyt kärkihankkeeksi vaihtunut genomikeskushanke?

Monestakin syystä Suomi voisi olla geenitutkimuksen kärkimaiden joukossa.  Etenkin harvinaissairauksia aiheuttavien geenien löytämisessä, tutkimuksessa ja parhaimmillaan jopa hoidon tai lääkityksen kehitystyössä.

Potilaana, harvinaispotilaana, ultraharvinaispotilaana olen loukkaantunut siitä, että geenitutkimuksen vastustajat käyt…

Sairaus, vanhuus vai dysautonomia?

Kuva
Harvinaissairauden kanssa eläessä on opiskeltava itsetuntemusta.  Se ei ole pelkästään mielenlaatunsa analysointia, vaan sovintoa myös kehollisten, fyysisten tuntemusten kanssa.

Toisin kuin nuorempana, ei voi enää ajatella, että joku vaiva paranee. Nyt kipu, polte, tunnottomuus, puutuneisuus, jomotus ja vihlonta on otettava vastaan ja tehtävä toimintasuunnitelma. Olisiko tälle jotain tehtävissä, haittaako tämä päivittäistä elämääni niin paljon, että sille ylipäänsä olisi tehtävä jotain. Vei eletäänkö nyt vaan tämän kanssa. 

Joku oire on niin pieni, että se käy jo vitsistä.  Vasemman käteni nimettömästä on leikattu hyvänlaatuinen verisuonikasvain, jonka seurauksena sormenpää ja kynsi vaurioitui ja sormenpää kipeytyi. Nyt oikeassa käteni nimetön on kuin puudutuspiikin saanut.  No, tämä ei elämää haittaa.

Olin taas pari päivää sairaalassa, hengästymistä ja rytmihäiriötuntemuksia. Ei ollut keuhkoveritulppaa eikä eteisvärinää. Pääsin kotiin yhtä huonovointisena kuin sairaalaan meninkin. P…

Valinnanvapaus tuli - en ollut valmis

Kuva
Jo nyt potilaalla on jossain määrin valinnanvapautta, jos sitä osaa käyttää. Palvelusetelitkin ovat käytössä.  Kokeilin palveluseteliä äskettäin.  Kävin yksityisesti hyvällä gastroenterologilla (mukavakin vielä), joka totesi tähystyksen aiheelliseksi. Lääkärikeskuksen listahinta oli yli 700 euroa. Tykkäsin, että on vähän liikaa.  Hän sanoi tekevänsä lähetteen Laakson sairaalaan.  Sanoi vielä, että Laaksossa osaavat homman oikein hyvin.

Laaksosta tulikin kirje, että Laaksossa maksaa noin vajaan 40 euroa, mutta jos maksan 100 euroa, saan palvelusetelin yksityissektorille. Saan valita vapaasti. Sekä Terveystalo että Aava tekee gastroskopioita kaupungin palvelusetelillä. Tavallisesti suosin Aavaa, mutta sielläpä ei ehditä vastaamaan soittopyyntöön saman päivän aikana.  Skopia tehtiin Terveystalossa. Kaupungilta oli 260 euron palveluseteli, maksoin itse satasen - eli vähemmän kuin yksityislääkärin vastaanottohinta. Skopia meni kätevästi kun oli osaava tekijä. Kummallista silti on, että ka…

Lääkevaihtosirkus, tuleeko omakanta tai Apotti apuun?

Kuva
Olen ehkä vainoharhainen, mutta lääkevaihdossa alkuperäiset brändit tuntuvat vaihdossa menevän huonommiksi. Saattaa olla, että kyseessä on joku halpislääkkeiden apuaine, jolle olen herkistynyt.  Tai sitten ne eivät toimi ollenkaan. Olen moneen kertaan kokeillut Somacit ja Losecit ja vaihtokelposiet PPI:t.  Mutta ainoastaan Nexium pitää närästyksen ja ruokatorven krampit loitolla.
Kolesterolit eivät alentuneet muulla kuin Crestorilla ja kun sille tuli korvaava valmiste, sain parissa viikossa maksa-arvot toiselle sadalle.  Onneksi otettiin labrat juuri ennen lääkevaihtoa, että löytyi todisteet vaivatta.

Sopiiko lääke?

Aika jännää, että on tulossa "personalized medicine" eli yksilölliset lääkkeet.  Ainakin lääketeollisuus siis uskoo, että lääke, joka toimii yhdelle, voi olla sietämätön toiselle. Eikä millään jaksa muistaa, mitä verenpainelääkettä kokeiltiin 20 vuotta sitten. Hain apteekista puolisolle verenpainelääkkeen. Reseptissä luki Amlodipin. Muistin, että sitä oli joskus m…

Luulotauti ja hyponatremia

Kuva
Olen saanut elää mielenkiintoisena aikana. Lääketiede on kehittynyt huimasti.  Ensimmäinen neurologian poliklinikkakäynti oli lukioikäisenä TAYS:issa ehkä vuonna 1968, joten tautini kanssa voin viettää merkkipäivää. 20 vuotta sitten tauti otti minusta tiukemman otteen, onneksi se monelta osin simuloi MS-tautia.  Onneksi tässä yhteydessä tarkoittaa sitä, että MS-epäilyn ansiosta sain hoitavan lääkärin, joka on viisas ja taitava kliinikko. Huumorintajuinenkin vielä.

Vasta vuoden 2006 tienoilla julkaistiin arvostetuissa julkaisuissa ensimmäiset tutkimukset autoimmuuni enkefaliiteista. Minuakin tutkittiin moneen otteeseen, vasta-ainetta ei löytynyt. Onneksi lääkäri oli uskaltanut kokeilla kaikkia mahdollisia lääkityksiä ja löytyikin yksi, joka vähensi oireita ja vei tautia remissioon vuoksiksi.

Parikymmentä vuotta minua on riivannut myös hyponatremia, eli suolan puute veressä. Hyponatremia hämärtää tajuntaa, sydämen syke muuttuu epätasaiseksi ja tajunta hämärtyy. 
Olen ollut tutkittavan…

Olenko ultraharvinainen?

Kuva
Viime viikkoina minä ja muutkin yhdistyksessämme ovat yhä useammin vastanneet kysymyksiin: Olenko ultraharvinainen?

Minähän en ole mikään lääketieteen asiantuntija, mutta Googlesta löytyy muutama hyvä osoite: Norio-keskus siellä on tietolehtiset-sivu.  Etenkin suomalaiseen tautiperimään kuuluvissa sairauksissa se on ykkösosoite.  Esiintyvyysluvut ovat aika tarkkoja, koska nämä sairaudet tunnetaan ja tilastoidaan Suomessa huolellisesti. Muistakin periytyvistä sairauksista on hyvin tietoa.

Ruotsin kansankoti on hoitanut harvinaissairausasiansa paljon meitä paremmin.  Ehkä sen vuoksi, että siellä on Socialstyrelsen.  Meillähän aikanaan lääkintöhallitus lakkautettiin, vastuu ja valta siirtyi kunnille. 

Ruotsinkielentaitoiselle hieno tietolähde on Socialstyrelsenin sällsynta diagnoser :
Siellä on harvinaissairauksista erinomaiset tietolehtiset, niissä on esiintyvyyden lisäksi paljon muutakin.  On lueteltu potilasjärjestö, mutta myös kyseisen sairauden johtavien asiantuntijalääkäreiden ni…

Sain sukat jalkaan!

Kuva
Aurinkoinen aamu alkoi iloisesti: puolisoni Potkulautamies tallusteli olohuoneeseen "sain sukat jalkaan". Kohta on taas paralympialaisten aika.  Minua ne kisat ovat aina ärsyttäneet.

Tänäkin päivänä Suomessa on kymmeniä tuhansia tuoreesta tai vanhemmasta aivotapahtumasta kuntoutuvia, joiden taistelu voi olla yhtä rankkaa kuin Leo-Pekka Tähdellä.  Paralympilaiasissa on joka lajissa kymmeniä eri sarjoja, vamman laadun mukaan jaoteltuna.

Potkulautamiehen omassa sarjassa: tuoreesta aivoverenvuodosta toipuvien yli 70-vuotiaiden sarjassa tuli vähintään mitalisija - podiumpaikka. Tuloksesta pitää kiittää valmentajaa.

Laakson sairaalasta kotiuduttiin ilman vähäisimpiäkään kuntoutusohjeita. Aiemminkin vihoitellut lonkka kipeytyi, toispuolinen halvaus aiheuttaa puolieroja, mikä lisäsi myös kipuja. Potilas lysähti paikalleen ja miltei masentui. Sanotaankin, että aivotapahtumaa seuraa usein masennus. Tällä menolla se onkin väistämätöntä.

Keskiviikkona naapuri, ystävä ja Method Putkisto …

Primaspan ja hoitovastuu

Kuva
Lähipiirissä on koettu aivoverenvuoto.  Aivoverenkiertohäiriöitä on kahta laatua: tukos eli aivoinfarkti, joka johtuu verihyytymästä.  Aivoverenvuoto on melkein sen kääntöpuoli.  Siinä veri ei hyydy, vaan vuotaa.  Molemmilla on osittain samoja riskitekijöitä, alkoholi, tupakka, stressi.

Aivoverenvuodon geneettistä taustaa selvitellään myös HYKS:ssä ja puolisonikin mielihyvin antoi verinäytteensä tutkimuskäyttöön. Näyttää siltä, että jossain määrin alttius aivoverenvuotoihin on periytyvää.  Nyt kun asiaan paneuduin, suvussa on ollut näitä enemmänkin. Aivohalvauksista valtaosa on infarkteja, noin 15 % aivoverenvuotoja. Akuuttivaiheessa erotusdiagnoostiikka onkin erityisen tärkeää.

Harmittomalta kuulostava reseptivapaa itsehoitolääke "lasten asperiini" voi joskus olla osatekijänä aivoverenvuodon taustalla. Kun kolmisenkymmentä vuotta sitten huomattiin sen hyvät vaikutukset aivo- ja sydäninfarktin estolääkityksenä, lääkärit kannustivat melkein kaikkia potilaitaan aloittamaan 10…

Kunniakirja Korvaklinikalle

Kuva
Korvaklinikan päivystyksen seinällä oli Kunniakirja, aiheena "Mukava työpaikka".  Voisin myös  antaa kunniamaininnan Korvaklinikalle.  Olen asioinut siellä toistuvasti vuodesta 1973.  On leikattu moneen kertaa korvia, poskionteloita, nielurisat. Rikki menneen kuulolaitteen tilalle on saanut varakoneen samana päivänä. Kuulokojeita on vuosien saatossa tarvittu muutamia.  Aina vaan ne tulevat pienemmiksi ja tehokkaammiksi.


Isännän saappaan jälki pellon lannoittaa.  Ylilääkärit ja ylihoitajat näyttävät mallia potilaan kohtelusta. Korvaklinikalla aina kaikki tuntuu toimivan ja siellä on leppoisa tunnelma.  Vaikka me huonokuuloiset vanhukset ollaan aika höpöjä, henkilökunta jaksaa olla ystävällinen.

Olin kuulotutkimuksessa, kuuloa on vielä jonkin verran jäljellä, vaikka en tavallista puhetta nyt kuulekaan. Ehkä voidaan korjata jollain konstein.  Ongelmana onkin puheenerotuskyky, mikä on hiukan eri asia kuin pelkkä kuulo.  Otetaan TT-kuvat molemmista korvista, uusi kuulontutkimus…

Potilaslähtöinen vaikuttavuusittari olisi tarpeen myös käsikirurgiassa

Kuva
Soten valinnanvapauden ratkaisun avaimet liittyivät kirurgiaan kirurgiaan. Jos kiireettömiä leikkauksia saisi ostaa palvelusetelillä, kirurgian päivystysvalmius vaarantuisi. Jotta sairaalat voisivat työllistää tarpeeksi paljon lääkärikuntaa päivystysrinkeihin, tarvitaan paljon kirurgeja, myös päivävuoroihin.


Jos on sairaan hyvä potilas, onnistuu saamaan vasemman käden nimettömään kaksi eri tautia. Hyvänlaatuisen verisuonikasvaimen ja harvinaisen sienitaudin kynnen alle. Sitä googletettiin useammankin lääkärin kanssa ja arvailtiin glomus tumoriksi. Terveyskeskuksesta sain lähetteen käsikirurgille.  Olen blogissa näitä vaiheita aiemminkin selostanut.

Herttoniemen sairaalassa (minne HUS on keskittänyt käsikirurgian) näin kolme lääkäriä ennen leikkausta. Kirurgi numero 4 leikkasi. Kuuden viikon kuluttua  (juhannus ja kesälomat ehti väliin) kirurgi numero 5 soitti ja kertoi näytteistä löytyneen candida parapsilosis harvinaisen sienitaudin. Oli konsultoinut infektiotautilääkäriä, määräsi Di…