Helsingin koronajäljitys on vitsi
Tartuntajäljittäjiä on valmiudessa - kertoo Helsingin Sanomat. Hyvä niin, testiin pääsy on edelleen vaikeaa. Olisivatko taas jotkut näytteenottotikut loppuneet. Tässä tositarina testiin pääsyn vaikeudesta.
Tänään tavoitin Sannan messengerissä. Sanna oli päässyt seuraavana päivänä Laakson puhelinneuvontaan. Oli sanottu, että voi mennä Laaksoon testiin. Laaksoon oli busseilla ja ratikoilla raskas matka, vähintään kolme vaihtoa. Ei kuumeisena ja muiden sairauksiensa vuoksi olisi jaksanutkaan. Olisi pitänyt mennä bussilla. Taksiin ei ollut rahaa. Maskeista onkin turha enää puhua.
Hän oli saanut ohjeeksi kahden viikon omakaranteenin! Siinäpä tilapäisesti rahattomalle oiva neuvo. Kuulin tämän puhelimessa. Sanoin, ei jumalauta. Tätäkö se mainio jäljitys on? Lupasin lainata taksirahat testiä varten. Sekä ystävyyden että kansalaisvelvollisuuden vuoksi - pitäähän COVID-19 tukahduttaa.
Mitä siis tehdään, jos on vahva koronaepäily, eikä rahaa taksiin? Mennäänkö julkisilla liikennevälineillä ja ehkä altistetaan monia muita?
Sanna yritti perjantaina soittaa Laaksoon uudestaan, kello oli puoli kahdeksan, ei enää Laaksossa vastattu. Kehoitin soittamaan 116 117. Siellä oli vastattu. Sanna sai ohjeet mennä Itäkeskuksen testauspisteeseen. Sanna ajoi taksilla meidän kautta, sujautin taksin ikkunasta 200 euroa ja toivotin onnea. (Ei huolta, Sanna aina maksaa vippinsä tilin saatuaan).
Sanna soitti takaisin puolen tunnin päästä. 116 117 oli neuvonut Itäkeskukseen, joka oli suljettu. Eivät edes tienneet koronatestauspaikkojen aukioloaikoja. Turha taksimatka. Taksi ei edes ymmärtänyt/halunnut antaa kuittia (ehkä jäljityksen ja auton desinfioinnin pelosta). Itäkeskuksesta Sanna sai sentään varattua ajan lauantaille. Siis uusi yritys ja taksimatka. Eikö niillä Laaksossa ja 116 117:ssä ole aikatauluja ja kaupungin karttoja käytössään?
Entä sitten ne, joilla ei ole kavereita, jotka lainaavat taksirahat? Olihan aika, jolloin kaikki Suomeen palaavat kansalaiset pääsivät lentokentältä taksilla kotiin vaikka Rovaniemelle asti valtion kustannuksella vaikka välttämättä ei ollut edes epäilyä koronasta.
Miten Helsinki ei ole pystynyt järjestämään varattomille, autottomille ja sairaille asukkailleen palvelua, jossa tarvittaessa tilataan valmiiksi ovelle kelakyyti-koronataksi, joka vie testaukseen ja takaisin kotiin. Valmiiksi maksusitoumus 25 euron omavastuulle, jonka voi asiakkaalta myöhemmin laskuttaa takaisin. Kyllä HUS, kaupunki, Kela ja sosiaalitoimi voisivat opetella tässä sitä kuuluisaa moniammatillista yhteistyötä. Entä sitten mielenterveysongelmaiset, alkoholistit ja monet muut, jotka eivät pääse testeihin eivätkä välttämättä selviydy itsenäisesti omakaranteenista? Ja ehkä aiheuttavat uuden ryppään.
Olen kuullut, että omaolo.fi toimii moitteettomasti. Koronan myötä meille tulee kokemattomia dilentanttipotilaita, jotka eivät hallitse näitä terveydenhuollon ja sosiaaliturvan monimutkaisia kuvioita. Sen takia puhelimitse yhteyttä ottaviin on suhtauduttava tosissaan.
Omaehtoiseen kotikaranteeniin jättäminen ei ole ratkaisu. Yksinäiselle ja vähävaraiselle se on heitteillejättö. Vai onko tämä testauksen vaikeus ja soittajien omakranteenineuvonta vain uusi hallituksen tai kaupungin salajuoni, jolla saadaan koronatilastot kauniiksi? Puhelimessa se on helppoa. Omaolosta jää sähköinen jalanjälki, josta löperöt ohjeet voidaan jäljittää.
Toivotaan nyt, että Sannan tauti olisi joku tavallisempi virus ja menee itsestään ohi eikä turhaan tarvita kahden viikon karanteenia. Se on yksinäiselle aika hankalaa, jos ei ole tietokonetta ja rahaa, että voisi tilailla ruokaa ja lääkkeitä verkosta. Veikkaan, että tämä nerokas omakaranteenineuvonta nostaa pienellä viiveellä kaupungin kustannuksia. Vähävaraisessa väestössä on myös paljon perussairauksia, huonossa hoitotasapainossa olevaa diabetesta ja muuta sellaista - erinomaista potilasmateriaalia tehohoitopaikoille.
P.S. Testi onnistui. Kahden päivän odotus on ihan eri asia kuin kaksi viikkoa karanteenia. Toivotaan, että olisi tavisflunssa.
Kommentit