Sairaan hyvä potilas

Lääketuotanto on ulkoistettu Kiinaan ja Intiaan, lääkepula on todellisuutta. Kilpailu on kovaa ja pitää tuottaa halvalla. Oli yllätys, että myös lääketurvallisuutta koskeva viestintä on ulkoistettu google-kääntäjää käyttävälle robotille. "Kyllä aikuinen ihminen tietää, milloin henki kulkee" sanoi professori Lauri A. Laitinen, kun hänen potilaanaan kysyin, pitäisikö hankkia PEF-mittari. Olen nyt reilut 30 vuotta opetellut tietämään, milloin henki kulkee.  En siis tarvitse vointini seuraamiseksi PEF-mittaria.  Potilas tarvitsee PEF-mittarilla saatavia numeroita voidakseen kertoa astmastaan lääkärille ja lääkäri tarvitsee numeroita diagnoosin tekoon ja Kela tarvitsee diagnoosin maksakseen korvausta astmalääkkeistä. Kolmisen vuotta on ollut käytössä AstraZenecan erinomainen Oxis Turbuhaler-lääke. Se on niin nopeavaikutteinen, että potilas kyllä huomaa, kulkeeko henki. Lääke ei maistu, tuoksu eikä tunnu miltään. Kun se hengitetään sisään annostelijasta, on luotettava pak...

Potilaan arvokas yhteinen aika lääkärin kanssa tuhraantuu liian suurelta osin lääkelistan kanssa. Jostain käsittämättömästä syystä älypuhelinaikakaudellakaan meillä ei vieläkään ole aina ajan tasalla olevaa lääkelistaa - edes oikeustoimikelpoisilla tolkuissaan olevilla aikuispotilaille. Olen päivystyksissä myös sivusta seurannut, miten vähintään keskivaikeaa dementiaa sairastavilta tiedustellaan käytössä olevia lääkkeitä vaihtelevin tuloksin.  Aikaa menee. Hoitajat soittelevat omaisille tai kotihoitoon. Muutama vuosi sitten olin Sitran järjestämässä tilaisuudessa, jossa innokkaasti lanseerattiin Taltioni.fi -palvelua.  Se oli tarkoitettu potilaan terveystietojen, painon, verenpaineen ja lääkityksen tallentamiseen omaa käyttöä varten.  Latasin appsin, joka oli aika kömpelö. Siinä kuitenkin oli lääkelista, joka kulki mukana puhelimessa. Pari vuotta sitten palvelu haudattiin hiljaisesti bittitaivaaseen. Terveyskylän sivuille kerrotaan, että pian on tulossa  lääke...

Monikaan ei vielä tunnu tietävän, mitä biopankit ovat ja mitä genomikeskuksen on tarkoitus olla. Useimmat, jotka tietävät, tuntuvat kannattavan näiden toimintaa. Ja toki vastustajiakin löytyy. Yllättävää kyllä, osa heistä on sellaisia, joilla on jokin periytyvä sairaus, jonka geeni tunnetaan.  Heillä on diagnoosi, jonka mukaista hoitoa he saavat. En tiedä, millä tavoin biopankit vaarantaisivat heidän terveydentilaansa. Eikö ole osaltaan geenitutkimuksen ansiota, että he saavat hoitoa? Monesti juuri sairauden aiheuttavan geenin toiminnan ymmärtäminen on mahdollistanut lääkkeen tai hoidon kehittämisen. Ehdotankin, että kaikki kuvittelevat itsensä tilanteeseen, jossa heillä on joku tuntematon sairaus, jonka aiheuttajaa ei tunneta ja johon ei ole hoitoa, ei saa eläkettä, sairauslomaa tai kuntoutusta. Syövän hoidossa geenitietouden avulla on löydetty täsmähoitoja. Syöpäpotilaatkaan eivät vastusta lääketieteellistä tutkimustoimintaa, sillä uusimmat ja tehokkaimmat syöpähoidot synty...