Sairaan hyvä potilas

  Kun aloitin tämän blogin vuonna 2013, olin hyvin innostunut eLääketieteen kehityksestä. Silloin saimme vihdoin käyttöön eReseptin pitkän odotuksen jälkeen. Paperireseptien mapittaminen jäi historiaan, ja uusiminenkin helpottui. Paperiresepteissä oli kuitenkin yksi hyvä puoli: näki, kuka lääkäri alun perin teki diagnoosin ja määräsi hoidon. Nyt eReseptit elävät omaa elämäänsä Kanta-järjestelmässä, eikä potilas aina muista tai tiedä, mihin vaivaan lääke on alun perin määrätty. Lääkitysten seuraaminen on vaikeaa, kun rinnakkaisvalmisteiden nimet vaihtuvat jatkuvasti, eikä reaaliaikaista lääkityslistaa ole vieläkään saatu käyttöön.  Kanta ja Apotti lääkelistoineen elävät omaa reseptielämäänsä kirjoitetuista resepteistä.  Lääkkeet, joita potilas suostuu/pystyy  käyttämään, käyttää, voi olla ihan toisenlainen lista.  Chat-lääkäripalvelut yleistyvät Viime vuosina digitaaliset lääkäripalvelut, kuten chat-vastaanotot, ovat yleistyneet.   Ylen  jutussa 22...

  Kuvassa on näkökenttäni puutokset. Kuvassa ruskeana oleva osa silmästä on sokea.  Vasen silmä (kuvassa oikealla) on jo puoliksi sokea ja nyt on alkavaa muutosta oikeassakin.  Näkökenttäkuvaa katsoessa maallikkokin ymmärtää, mistä on kysymys. Vasen tosi huono ja oikeassa ikävällä tavalla alkamassa keskiosasta, eli ns. tarkan näön alueelta.  Näön menetys olisi ehkä ollut estettävissä akuuttivaiheen i.v. jättikortisonilla ja IVIG:illä.  Näin oli toimittu, kunnes tuli  Apotti . Ensimmäinen 3T magneettikuva näköhermostani otettiin jo vuonna 1998 ja tarvittaessa päätäni kuvattiin lukuisia kertoja Apotin tuloon asti.  Näköongelmien lisäksi olen kuulovammainen ja molempiin korviin on asennettu välikorvaproteesit 1980-luvulla.  Korvaklinikka on onnistunut hukkaamaan potilastietoni.  Ennen magneettikuvaa kysytään aina, onko kehossa jotain metalliosia.  Otoskleroosiproteesit eivät ennen Apottia haitanneet. Selvittelin asiaa itsekin kymmenkunta vu...

Taas uusi miljardi puuttuu hallitusneuvotteluissa. Nyt ratkaisuksi löytyy häiriökysyntä.  Se on vaikeampi ratkaista.  Ensi alkuun voisi lopettaa saman asian moneen kertaan tekemisen. Tässä käytännön esimerkkejä potilaan arjesta.  Oli taas pakko hakeutua Meilahden päivystykseen.  Uusi Siltasairaala on avattu. Kuulemma on maksanut satoja miljoonia. Epäilemättä hieno laitos. Myös neurologian päivystys on siirtynyt sinne.  Siellä ei kuitenkaan ollut tilaa, joten päädyin johonkin välitilaan. Toiminnanohjausjärjestelmä   Apotti  ei ole syyllinen kaikkeen. Jännää, että Apotti on sivujensa mukaan toiminnanohjausjärjestelmä. Ehkä siihen kertyvää dataa joskus joku tutkii, ja huomaa mihin kaikkeen aikaa ja henkilöresurssia tärvääntyy. Ennen vanhaan tehtailla oli kellokallet seuraamassa, miten työaikaa käytettiin. Minä luulen, että HUS:issa/HYKS;issä on Apotin myötä luovuttu terveen järjen käytöstä.  Tai sitten Apotti on Troijan hevosena istuttanut sinne...

  Tunnetko Maisan ?   Maisa on Apotin  digitaalinen asiakasportaali, jonka avulla voit hoitaa omia terveyteen liittyviä asioitasi ajasta ja paikasta riippumatta. Olen jo 20 vuotta odottanut laillista ja tietoturvallista mahdollisuutta digitaaliseen asiointiin terveyskeskuksen tai hoitavan lääkärin kanssa. Nyt siis ammattilaisten käyttämä paljon parjattu Apotti saa parikseen potilaan käyttöliittymän omiin potilastietoihinsa.   Jippii! Apotti on lähtenyt nilkuttaen liikkeelle. Apotista ei ole kuultu yhtään hyvää sanaa. Aika ajoin Jorvin ylilääkäri Eeva-Maija Nieminen tulee uutisiimme moittimaan Apottia.   Apotti onkin hyvä syntipukki kaikelle.   Ikään kuin tietokatkoksia ja lääkitysvirheitä ei olisi tapahtunut ennen Apottia ollenkaan. Onkin niin, että Apotti on karulla tavalla läpivalaissut koko terveydenhuoltomme johtamisen sekasortoisen ja pirstaloituneen marssijärjestyksen. Ei riitä, että Apotti sopii yhteen HUS:in ja Helsingin kaupungin vanhojen t...

Potilaan arvokas yhteinen aika lääkärin kanssa tuhraantuu liian suurelta osin lääkelistan kanssa. Jostain käsittämättömästä syystä älypuhelinaikakaudellakaan meillä ei vieläkään ole aina ajan tasalla olevaa lääkelistaa - edes oikeustoimikelpoisilla tolkuissaan olevilla aikuispotilaille. Olen päivystyksissä myös sivusta seurannut, miten vähintään keskivaikeaa dementiaa sairastavilta tiedustellaan käytössä olevia lääkkeitä vaihtelevin tuloksin.  Aikaa menee. Hoitajat soittelevat omaisille tai kotihoitoon. Muutama vuosi sitten olin Sitran järjestämässä tilaisuudessa, jossa innokkaasti lanseerattiin Taltioni.fi -palvelua.  Se oli tarkoitettu potilaan terveystietojen, painon, verenpaineen ja lääkityksen tallentamiseen omaa käyttöä varten.  Latasin appsin, joka oli aika kömpelö. Siinä kuitenkin oli lääkelista, joka kulki mukana puhelimessa. Pari vuotta sitten palvelu haudattiin hiljaisesti bittitaivaaseen. Terveyskylän sivuille kerrotaan, että pian on tulossa  lääke...

Sairaan hyvä potilas on saanut vuoden kuluessa lähituntumaa terveydenhuollon palvelutapahtumista siinä määrin, että voin julistautua asiantuntijapotilaaksi. Kymmeniä lääkärissä ja päivystyksissä käyntejä, toistakymmentä erikoisalaa, toistakymmentä hoitovuorokautta Meilahden eri osastoilla. Lääkärikohtaamisia lähemmäs pitkälti toista sataa kertaa. Hyvin hoidettu. Kiitos. Kuluneen vuoden aikana kymmenet lääkärit eri klinikoilla ja päivystyksissä ovat joutuneet käymään läpi monisatasivuista sairauskertomustietomössöä. Jokainen palvelutapahtuma alkaa: esitiedoilla. Olen pahoillani aiheuttamastani ajanhukasta ja vaivasta lääkäreille. Anteeksi. Tämä ei ole pelkästään minun syytäni, osayyllisiä myös ovat tyhmät ja huonosti toimivat potilastietojärjestelmät.   Hallitusneuvotteluissa on väläytetty 1 000 lääkärin lisäämistä perusterveydenhuoltoon. Mistäs ne löytyisivät?   Helsinki aloittanee palvelusetelit yksityisille palvelutapahtumatuottajille. Kyllä se toimi...

Soten valinnanvapauden ratkaisun avaimet liittyivät kirurgiaan kirurgiaan. Jos kiireettömiä leikkauksia saisi ostaa palvelusetelillä, kirurgian päivystysvalmius vaarantuisi. Jotta sairaalat voisivat työllistää tarpeeksi paljon lääkärikuntaa päivystysrinkeihin, tarvitaan paljon kirurgeja, myös päivävuoroihin. Jos on sairaan hyvä potilas, onnistuu saamaan vasemman käden nimettömään kaksi eri tautia. Hyvänlaatuisen verisuonikasvaimen ja harvinaisen sienitaudin kynnen alle. Sitä googletettiin useammankin lääkärin kanssa ja arvailtiin glomus tumoriksi. Terveyskeskuksesta sain lähetteen käsikirurgille.  Olen blogissa näitä vaiheita aiemminkin selostanut. Herttoniemen sairaalassa (minne HUS on keskittänyt käsikirurgian) näin kolme lääkäriä ennen leikkausta. Kirurgi numero 4 leikkasi. Kuuden viikon kuluttua  (juhannus ja kesälomat ehti väliin) kirurgi numero 5 soitti ja kertoi näytteistä löytyneen candida parapsilosis harvinaisen sienitaudin. Oli konsultoinut infektiotautilääkä...

Nyt padotaan potilastietoja tietoaltaisiin, ennen pitkää itseoppiva algoritmi louhii sieltä jyvät akanoista, keinoäly oppii yhdistelemään erilaisia asioita ja tekemään diagnooseja myös kaikkein harvinaisimmista sairauksista. HUS on päässyt tietoaltaan teossa jo hyvään alkuun. Lähitulevaisuudessa tietoallas oppii keskustelemaan genomitiedon kanssa. Sitä me harvinaispotilaat odotamme. eHealth on vihdoinkin edennyt niin pitkälle, että valtaosa potilastiedoista kertyy Kanta-järjestelmään . eReseptit ovat jo siellä tallella.  Kelan sivuilta voi käydä laskemassa käyntinsä yksityisillä erikoislääkäreillä.  Tänä vuonna on ollut yli 20 käyntikertaa.  Sen lisäksi olen ollut yliopistosairaalassa osastohoidossa kahdella eri osastolla, avohoitopotilaana neljällä eri klinikalla. Meilahden tai terveyskeskuksen päivystyksessä kymmenkunta kertaa. Kaikesta tästä jää dataa tietoaltaan pohjalle. Jokaisella käynnillä luetellaan käytössä olevat lääkkeet milli- ja mikrogrammoineen. Mi...

Vatsa-aortani sai vähän kiireisellä aikataululla stenttikraftin. Leikkaus tehtiin Meilahden hybridisalissa, joka oli kuin tieteiselokuvan avaruusaluksen komentosilta. Jättikokoisia tietokonenäyttöjä seinällä, jotta kirurgi näkee, missä kohtaa aorttaa ollaan menossa. Ymmärtääkseni leikkaus meni hyvin, ainakaan minulle ei ole siitä mitään kerrottu.  Kun hybridileikkaussalia jälkiteen vilpittömästi ihailin osastokierrolla, nuorehko mieslääkäri kertoi innosta säihkyen, että vielä hienompi tulossa.  Siihen tulee robotti, joka muistaa! Niinpä. Hyvä puoli asiassa on ainakin siinä, että lääkärit tuntuvat olevan roboteista innoissaan. Aivan poikkeuksellista,  jos ajatellaan Apottia ja muita terveydenhuollon ICT-hankkeita, joita ponnekkaasti vastustetaan. Ennen leikkausta otettiin tietenkin TT-kuva. Siinä näkyi 52 millimetrinen aneurysma eli vatsavaltimon pullistuma. Stenttikrafti tarvitaan pitämään aorttaa koossa, jotta se ei repeäisi. Virtuaalisairaalan Verisuonitalossa v...