Sairaan hyvä potilas

Koronaviruksen oireisiin kuuluu korkea kuume, hapenpuute ja kova yskä. Puhuminen voi olla vaikeaa - hengityskoneessa se ei kai onnistu ollenkaan. Kuume ja happivajaus vaikuttaa muistiin tai tekee sekavaksi. Moni luulee, että vakavasti sairastuessaan ihminen ei muutu miksikään. Ei pidä paikkaansa, kivut, kuume, lääkkeet, delirium, hätääntyneisyys, kova yskä, hengenahdistus ja hapenpuute saattavat viedä fyysisen toimintakyvyn lisäksi ajatustoimintaa ja muistia. Päivystyksissä tehdään töitä kovan paineen alla. Päivystysten suurkuluttajana olen nähnyt potilaita, jotka vievät kohtuuttoman paljon henkilökunnan aikaa. Jos haluat osaltasi helpottaa päivystysten työtaakkaa, valmistaudu tänään, kun vielä olet ihan terve. Korona somessa kiertää monenlaisia hauskoja haasteita ajankuluksi. Tässä yksi haaste, se voi pelastaa henkesi ja antaa lisäaikaa sairaaloissa muidenkin pelastamiseen. Olen sivusta seurannut hoitajien epätoivoista toimintaa yrittäessään selvittää muistamattoman, sekavan

Hoitotahto on valmiina ja tallennettu  kanta.fi  palveluun.  Lisäksi se on paperikopioina kotona ja muutama tuhat kappaletta löytyy kodeista ja kirjastoista kirjassa  Sairaan hyvä potilas.  Korona-viruksen yhteydessä päättäjiltä kysytään tehohoitopaikkojen riittävyydestä. Vaarallisin tauti on yli 80-vuotiaille.  En ole kuullut yhtään kysymystä saattohoitopaikkojen riittävyydestä ja miten saattohoito näissä oloissa toteutetaan. Ikääntynyt kardiologi S.W. Nuland on kirjoittanut pysäyttävän kirjan How we die. Kirja on jo 20 vuoden takaa. Nulandilla on tatska.  Hän on tatuoinut rintaansa - siihen, mihin EKG-tarrat kiinnitettäisiin - DNR eli ei saa elvyttää. Mikäli Nulandin kirjaa olen oikein ymmärtänyt - loppusuoran tehohoito on myös raskasta ja tuskallista. Vaikka jäisi henkiin, aina ei ole paluuta omatoimiseen arkeen.    Vuosien saatossa olen ymmärtänyt, että sairaaloiden johtajilla on erityinen vitsaus siedettävänään: keskussairaalapiirien poliittiset päättäjät. He vaativat