Twitter-diagnostiikka hyväksi havaittu

Saattaa olla, että psoittautui todella tarpeelliseksi,  että Twitterissä eräs lääkäri laittoi minulle tämän linkin:
http://aaa.screening.nhs.uk/primarycare En olisi muuten paneutunut asiaan kunnolla, kunhan vaan keskityin marisemaan kivuista.

Englannin NHS on erinomaisen nuuka instanssi, ja laskee vaikuttavuusarviot moneen kertaan ennen kuin Hänen Majesteettinsa hallituksen rahoja törsää. Englannissa on näköjään suunnitelma, kuinka vatsa-aortan aneurysmaa seurataan. Minullakin oli jossain noin lääkäri numero 14:n tietämillä joku master plan jatkosuunnitelmista.  Ensiksi tietysti oli tt-kuvin tarkistettu, että aorttani ei onneksi vielä ollut revennyt.

Eikös tuo riivattu äkillisen urheiluhulluuskohtauksen seurauksena taas ärsyyntynyt kipuilemaan pikkuhiljaa.  Olisi taas tarvittu Litalginia enemmän kuin lääkäri määrää - mutta kiltisti olen ottanut vai sen, minkä lääkäri määräsi. Pitänee siirtyä kovempiin aineisiin.

Jouduin käymään tk:ssa. Lääkäri siinä tutkaili Meilahden potilaskertomukset (Hän kyllä näki ne päätteeltään kaikki).  Totesimme yhdessä, että tarinan juoni on katkennut jossain kohtaa. Ei käynyt selville, kenellä nyt olisi hoitovastuu. Pitäisi siis soittaa sinne ja kysyä, mille osastolle mahtanen kuulua.

Twitter-oppineena kirkastui sekin, että kyseessä on kohtalaisen periytyvä, eikä suinkaan harmiton vaiva.  En nyt viitsi tässä kerrata kaikkia suvun äkkkikuolemia. Muistin kuitenkin, kuinka ihmeellistä oli, kun rakas Kyllikki-tätini meni Meilahteen Severi Mattilan EML-potilaaksi.

Mattilahan muistetaan kirurgina, joka teki Suomessa ensimmäisen sydänsiirron.  Ja ehkä siitä, että niihin aikoihin kollegan selkäänpuukottamisessa maailman huippuyksikkö oli Meilahti.  Nyttemmin lienee rauhoittunut eikä EML-paikkojakaan enää ole. 

Tädin leikkaus onnistui hyvin ja täti tuli oikein hyvään kuntoon.  Muistan kyllä ihmetelleeni, että sydäntä ei leikattukaan, vaan Mattila korjasi tädin vatsa-aortan.

Sinnittelen Litalginilla vielä pari päivää.  Olin varannut ajan pitkäaikaiselle sisätautilääkärille jo kolme viikkoa sitten.  Nyt Twitter-valaistuneena pohdimme tilannetta. 

Näyttää siltä, että olen toistaiseksi yksin hoitovastuussa. Aion kyllä siirtää aorttani jonkun muun huoleksi lähitulevaisuudessa.

Sain tuon ylläolevan linkin saatesanoilla: Pitäisikö Suomessakin olla valtakunnallinen seurantaohjelma?  Sitä olisi syytä vakavasti pohtia. Toisaalta, kestävyysvajeen kannalta tulee varmasti yhteiskunnalle halvimmaksi, kun aorttavaivaiset kuolevat kotonaan ennen kuin ambulanssi ehtii paikalle.  Ei kulu rahaa kalliisiin leikkauksiin ja eläkeyhtiöiden eläkerahat riittävät paremmin tunnetusti pitkäikäisten vuorineuvosten eläkkeisiin.

Nyt siis kaikki kotiseseuturakkaat, joille oma kunta ja omat kuntapäättääjät ovat niin rakkaita, voivat miettiä, onko parasta, että koko maassa olisi kaikille yhtenäiset hoitoonpääsykriteerit?  Ja myös potilas saisi tietää, mikä on suunnitelma.






Sote-keskustelussa puhutaan myös potilaan vastuusta.  Siitä taidettiin kysyä HUS:in potilasturvallisuuskyselyssäkin.  En kyllä arvannut, että se tätä tarkoitti.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laboratoriotulokset - voiko niihin luottaa?

Potilas vertaili Helsingin yksityiset lääkärikeskukset

Kumma tauti ja kummat oireet