Potilascontroller: näin HUS säästäisi satoja miljoonia
HUS tekee potilasturvallisuuskyselyä. Kantelun ja valituksen sijaan potilas voi nyt vaikuttaa. Menkääpä vastamaan kyselyyn
Jos hyvin täyttää, menee pari tuntia, mutta puolessa tunnissa tuli tällainen.
Jos hyvin täyttää, menee pari tuntia, mutta puolessa tunnissa tuli tällainen.
Potilaan
tiedonsaanti, potilaan kanssa puhuminen
Jouduin Meilahden päivystykseen ylävatsa-aortan seudun kivun
takia huhtikuun alussa. Sen jälkeen olen
ollut niin osastolla kaksi vuorokautta ja päivystyksessä kahteen otteeseen
uudestaan. Varjo-aine TT kolmesti, ultraääni ylävatsalta kahdesti. Eri kerroilla siis sappikivien
poissulkemiseksi ja sitten taas erikseen aneurysman kasvun seurannassa.
Niinpä tämän jakson aikana minua hoiti tai tutki noin 30 eri
lääkäriä. Vuorot vaihtuivat, vaihtui erikoisala kirurgiasta verisuonikirurgiaan
ja sieltä gastroenterologiaan.
Potilastiedot jo lähtövaiheessa päivystyksessä olivat vanhentuneet,
vuoden 2007 lääkitys ja perustautina edelleen astma, joka on todettu
hävinneeksi Meikussa jo 2005. En ole kaikki papereita viitsinyt edes kerätä,
mutta niissä on pieniä virheitä ja väärinkäsityksiä vilisemällä.
Potilasturvallisuus paranisi, jos sairaalaan tullessa tolkuissaan oleva potilas
voisi tarkistaa perustiedoistaan muutakin kuin osoitteensa. Koko sirkuksen
aikana en tiennyt, kuka tai mikä osasto minua hoitaa/tutkii. 30 eri lääkäriä
matkan varrella antoivat suullisesti keskenään hyvin ristiriitaista
informaatiota. Loppukontrolliultraäänessä ei verrattu huhtikuun ultraan (jonka
olisi voinut tilata Diacorista), josta oli kasvua pari milliä. Seurantaultra kahden vuoden päähän. Kuitenkin kasvuvauhti näyttäisi olevan 8 mm
vuodessa, joten 50 mm tulee vastaan paljon aiemmin. Näin potilas on kuin liukuhihnalla eikä
kukaan ota koppia. Tietokatkot ovat vaarallisia.
Potilaan suoliäänien
lisäksi voisi kuunnella potilaan puhetta
Erikoissairaanhoito on kallista, tutkimuksia ja kuvantamisia
tehdään paljon. Liian harvoin pysähdytään ajattelemaan. Potilaan kanssa keskustellen ja häntä
kuunnellen päästäisiin parempiin tuloksiin halvemmalla. Hoitovirheitä ja tietokatkoksia voi välttää
parhaiten niin, että potilas ja paperit ovat yhdessä ja että kognitiivisesti
kykenevä potilas saisi tietää, missä mennään. Potilaalle voi antaa tietoa
vapaaehtoisesti. Aika usein potilas itsekin osaa arvella, mikä sairaus vaivaa.
Potilasta voisi kuunnella. Keskustelussa
lääkäri voi tehdä yhteenvetoa ja tarkistaa, että on potilaan ymmärtänyt. Näin
sairauskertomukseen ei tule turhia virheitä.
Nyt joudutaan jälkikäteen - liian usein vain valitusteitse -
selvittelemään asioita. Eli potilas
"hoidetaan" toiseen kertaan valitusketjussa. Hoitojakson aikana
potilaalle pitää myös puhua. Esim. tervehtiminen ja esittäytyminen lisää
potilastyytyväisyyttä. Ymmärryksissään
olevalle potilaalle pitää kertoa hoitosuunnitelmasta ja aikataulusta.
Ennen kaikkea olisi ymmärrettävä, että ystävällinen pitää
aina olla. Potilaat antavat hoitovirheet
anteeksi jos heidän mieltään ei pahoiteta.
Tästä tulee kustannussäästöjä.
Monisairaille nimetty
vastuulääkäri
Potilaalle tehdään turhia tutkimuksia moneen kertaan.
Monisairaille potilaille pitää saada vastuulääkäri. Nyt kukaan ei tee yhteenvetoa
kokonaistilanteesta. Tietotekniikka
mahdollistaa tämän. Vastuulääkäri (esim.
tk:n yleislääkäri) tuntisi potilaan hyvin ja saisi kaikki erikoissairaanhoidon
johtopäätökset ja hoitosuunnitelmat. Lääkitysten yhteensovittaminen, uusien
aloittaminen ja vanhojen lopettaminen tehtäisiin kokonaisvaltaisesti. Joskus
vastuulääkäri voi olla erikoislääkäri, jos perustauti aiheuttaa erityistoimia.
Potilastietojärjestelmät on saatava toimimaan kunnolla.
Potilaan on myös päästävä tietoihinsa helposti käsiksi. Pitää myös rakentaa
kätevä palautteen antamistapa. Nyt on
pikkuoikaisutkin tehtävä kalliin kantelu/valitus/muistutusketjun kautta. Ja
potilaan pitäisi saada tietää, kuka on hänen hoitava lääkärinsä. Monisairaat on
hoidettava halvemmalla. Nyt tuhlataan liikaa, kun kukaan ei oikein viitsi ottaa
vastuuta mistään. Hallintoa on
paisutettu. Paperia ja tilastoa
väännetään huonoilla ja hitailla ohjelmilla.
Byrokraateille vuorottelupakko:
pari kertaa vuodessa viikko terveyskeskuksessa tai sairaalan apulaislääkärinä.
Etenkin niin, että joutuvat itse täyttämään keksimiään tilastolomakkeita oman
kunnan päättäjien ostamalla tietojärjestelmällä.
Potilasturvallisuus paranee paljon ja kustannukset laskevat
kun keskitytään kuulemaan potilasta eikä kääntelemään papereita jälkikäteen.
Lähete pitää lukea
Tilintarkastajavitsi: tositteita ei saa repiä eikä hukata.
Sama koskee lähetteitä. Lähetteen on
useinkin tehnyt potilasta pitkään hoitanut ja seurannut tk-lääkäri tai
erikoislääkäri. Jos lähetteestä
poiketaan, siitä pitää kertoa potilaalle.
Opetussairaalassa amanuenssien pitää oppia diagnosoimaan. Silti lähetteen sisältämää tietoa ei saa
vähätellä.
Kommentit
Markku Junkkari