Potilascontroller: näin HUS säästäisi satoja miljoonia

HUS tekee potilasturvallisuuskyselyä.  Kantelun ja valituksen sijaan potilas voi nyt vaikuttaa. Menkääpä vastamaan kyselyyn

Jos hyvin täyttää, menee pari tuntia, mutta puolessa tunnissa tuli tällainen.


Potilaan tiedonsaanti, potilaan kanssa puhuminen
Jouduin Meilahden päivystykseen ylävatsa-aortan seudun kivun takia huhtikuun alussa.  Sen jälkeen olen ollut niin osastolla kaksi vuorokautta ja päivystyksessä kahteen otteeseen uudestaan. Varjo-aine TT kolmesti, ultraääni ylävatsalta kahdesti.  Eri kerroilla siis sappikivien poissulkemiseksi ja sitten taas erikseen aneurysman kasvun seurannassa.
Niinpä tämän jakson aikana minua hoiti tai tutki noin 30 eri lääkäriä. Vuorot vaihtuivat, vaihtui erikoisala kirurgiasta verisuonikirurgiaan ja sieltä gastroenterologiaan.  Potilastiedot jo lähtövaiheessa päivystyksessä olivat vanhentuneet, vuoden 2007 lääkitys ja perustautina edelleen astma, joka on todettu hävinneeksi Meikussa jo 2005. En ole kaikki papereita viitsinyt edes kerätä, mutta niissä on pieniä virheitä ja väärinkäsityksiä vilisemällä. Potilasturvallisuus paranisi, jos sairaalaan tullessa tolkuissaan oleva potilas voisi tarkistaa perustiedoistaan muutakin kuin osoitteensa. Koko sirkuksen aikana en tiennyt, kuka tai mikä osasto minua hoitaa/tutkii. 30 eri lääkäriä matkan varrella antoivat suullisesti keskenään hyvin ristiriitaista informaatiota. Loppukontrolliultraäänessä ei verrattu huhtikuun ultraan (jonka olisi voinut tilata Diacorista), josta oli kasvua pari milliä.  Seurantaultra kahden vuoden päähän.  Kuitenkin kasvuvauhti näyttäisi olevan 8 mm vuodessa, joten 50 mm tulee vastaan paljon aiemmin.  Näin potilas on kuin liukuhihnalla eikä kukaan ota koppia. Tietokatkot ovat vaarallisia.
Potilaan suoliäänien lisäksi voisi kuunnella potilaan puhetta
Erikoissairaanhoito on kallista, tutkimuksia ja kuvantamisia tehdään paljon. Liian harvoin pysähdytään ajattelemaan.  Potilaan kanssa keskustellen ja häntä kuunnellen päästäisiin parempiin tuloksiin halvemmalla.  Hoitovirheitä ja tietokatkoksia voi välttää parhaiten niin, että potilas ja paperit ovat yhdessä ja että kognitiivisesti kykenevä potilas saisi tietää, missä mennään. Potilaalle voi antaa tietoa vapaaehtoisesti. Aika usein potilas itsekin osaa arvella, mikä sairaus vaivaa. Potilasta voisi kuunnella.  Keskustelussa lääkäri voi tehdä yhteenvetoa ja tarkistaa, että on potilaan ymmärtänyt. Näin sairauskertomukseen ei tule turhia virheitä.
Nyt joudutaan jälkikäteen - liian usein vain valitusteitse - selvittelemään asioita.  Eli potilas "hoidetaan" toiseen kertaan valitusketjussa. Hoitojakson aikana potilaalle pitää myös puhua. Esim. tervehtiminen ja esittäytyminen lisää potilastyytyväisyyttä.  Ymmärryksissään olevalle potilaalle pitää kertoa hoitosuunnitelmasta ja aikataulusta.
Ennen kaikkea olisi ymmärrettävä, että ystävällinen pitää aina olla.  Potilaat antavat hoitovirheet anteeksi jos heidän mieltään ei pahoiteta.  Tästä tulee kustannussäästöjä.

Monisairaille nimetty vastuulääkäri
Potilaalle tehdään turhia tutkimuksia moneen kertaan. Monisairaille potilaille pitää saada vastuulääkäri.  Nyt kukaan ei tee yhteenvetoa kokonaistilanteesta.  Tietotekniikka mahdollistaa tämän.  Vastuulääkäri (esim. tk:n yleislääkäri) tuntisi potilaan hyvin ja saisi kaikki erikoissairaanhoidon johtopäätökset ja hoitosuunnitelmat. Lääkitysten yhteensovittaminen, uusien aloittaminen ja vanhojen lopettaminen tehtäisiin kokonaisvaltaisesti.   Joskus vastuulääkäri voi olla erikoislääkäri, jos perustauti aiheuttaa erityistoimia.
Potilastietojärjestelmät on saatava toimimaan kunnolla. Potilaan on myös päästävä tietoihinsa helposti käsiksi. Pitää myös rakentaa kätevä palautteen antamistapa.  Nyt on pikkuoikaisutkin tehtävä kalliin kantelu/valitus/muistutusketjun kautta. Ja potilaan pitäisi saada tietää, kuka on hänen hoitava lääkärinsä. Monisairaat on hoidettava halvemmalla. Nyt tuhlataan liikaa, kun kukaan ei oikein viitsi ottaa vastuuta mistään.  Hallintoa on paisutettu.  Paperia ja tilastoa väännetään huonoilla ja hitailla ohjelmilla.  Byrokraateille vuorottelupakko: pari kertaa vuodessa viikko terveyskeskuksessa tai sairaalan apulaislääkärinä. Etenkin niin, että joutuvat itse täyttämään keksimiään tilastolomakkeita oman kunnan päättäjien ostamalla tietojärjestelmällä.

Potilasturvallisuus paranee paljon ja kustannukset laskevat kun keskitytään kuulemaan potilasta eikä kääntelemään papereita jälkikäteen.
Lähete pitää lukea
Tilintarkastajavitsi: tositteita ei saa repiä eikä hukata. Sama koskee lähetteitä.  Lähetteen on useinkin tehnyt potilasta pitkään hoitanut ja seurannut tk-lääkäri tai erikoislääkäri.  Jos lähetteestä poiketaan, siitä pitää kertoa potilaalle.  Opetussairaalassa amanuenssien pitää oppia diagnosoimaan.  Silti lähetteen sisältämää tietoa ei saa vähätellä.

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Täyttä asiaa!
Markku Junkkari
Satu K.Salonen sanoi…
Oikeastaan pitäisi panna pystyyn oikein potilaiden kampanja: Autetaan HUS säästämään 100 miljoonaa!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Parempi kipulääke saatavilla Suomessakin - paitsi tilapäisesti loppu

Ei voi olla totta: koronalääkkeen uskomaton sivuvaikutus

Vaikeasti diagnosoitava MOGAD voi tulla koronan seurauksena