Lääkekaapin siivouspäivä - peruskurssi vasta-alkajille
Kylpyhuoneen kaappiin katsomalla voi helposti päätellä ihmisen iän, terveydentilan ja luonteenlaadun. Nuorena kaapissa oli meikkejä, hajuvesiä, kynsilakkoja, hammasharja, Alka-Selzeriä kankkusen varalle ja Clotamia kuukautiskipuihin. Niillä mentiin liki 50-vuotiaaksi.
Kuudenkympin ja kuoleman välillä kosmetiikka väistyy lääkkeiden alta. Lääkepakkaukset ovat pieniä ja menevät helposti sekaisin. Jos kipeänä keskellä yötä tarvitsee jotain lääkettä, etsiskely ei ilahduta yhtään. Siksi olen kehittänyt tämän liki täydellinen loogisen järjestelmän. Siinä on vielä sekin hyvä puoli, että puolisokin voi sieltä jotain löytää. Kun tulee vielä vanhemmaksi ja muisti sekä näkö yhä huonommaksi, dementiasaneeraus on puoliksi tehty.
1. On opeteltava rutiini päivittäin käytettävien tarpeellisten lääkkeiden muistamiseksi. Siksi niille paras paikka on hammasharjan vieressä. Ei tarvitse muistella, onko lääkkeet otettu kun ottaa ne aina hampaanpesun yhteyedessä. Sitten onkin jo hankalaa, jos ei muista hampaita pestä, mutta siiä vaiheessa ei varmaan tarvitse enää lääkkeitäkään.
Dosettiin kannattaa siirtyä jos on enemmän kuin kaksi päivittäin otettavaa. Se säästää aikaa vaikka onkin nöyryyttävän vanhusmaista. Matkalla se on myös kätevämpi.
2. Lääkkeet voi järjestellä koreissa ryhmiin, kipuun, allergiaan, mitä nyt kenelläkin saattuu enemmän olemaan.
3. Siivotessa katsotaan lääkkeiden päiväykset ja viedään vanhentuneet apteekkiin. Samalla voi hävittää lääkkeet, joita ei enää tarvitse tai joista ei ihan varmasti tiedä, mitä ne ovat.
4. Lääkekaapin siivous on oikein terapeuttista. Työn tehtyään on oikein tyytyväinen itseensä.
Luonteenlaadusta paljastuu laiskuus. Oikein kipeänä tarvittavan lääkkeen etsiskely on niin raivostuttavaa, että pääsee paljon vähemmällä jos lääkkeet on järjestyksessä. Toivoisin muissakin kaapeissani olevan yhtä kuri.
Joku esteettisempi henkilö voisi tekstata kyltit vähän taiteellisemmin. Minä käytän maalarinteippiä ja tussia. Mutta tämä ei olekaan vitriini.
#lääkekaappi #dementia
#siivouspäivä
Kuudenkympin ja kuoleman välillä kosmetiikka väistyy lääkkeiden alta. Lääkepakkaukset ovat pieniä ja menevät helposti sekaisin. Jos kipeänä keskellä yötä tarvitsee jotain lääkettä, etsiskely ei ilahduta yhtään. Siksi olen kehittänyt tämän liki täydellinen loogisen järjestelmän. Siinä on vielä sekin hyvä puoli, että puolisokin voi sieltä jotain löytää. Kun tulee vielä vanhemmaksi ja muisti sekä näkö yhä huonommaksi, dementiasaneeraus on puoliksi tehty.
1. On opeteltava rutiini päivittäin käytettävien tarpeellisten lääkkeiden muistamiseksi. Siksi niille paras paikka on hammasharjan vieressä. Ei tarvitse muistella, onko lääkkeet otettu kun ottaa ne aina hampaanpesun yhteyedessä. Sitten onkin jo hankalaa, jos ei muista hampaita pestä, mutta siiä vaiheessa ei varmaan tarvitse enää lääkkeitäkään.
Dosettiin kannattaa siirtyä jos on enemmän kuin kaksi päivittäin otettavaa. Se säästää aikaa vaikka onkin nöyryyttävän vanhusmaista. Matkalla se on myös kätevämpi.
2. Lääkkeet voi järjestellä koreissa ryhmiin, kipuun, allergiaan, mitä nyt kenelläkin saattuu enemmän olemaan.
3. Siivotessa katsotaan lääkkeiden päiväykset ja viedään vanhentuneet apteekkiin. Samalla voi hävittää lääkkeet, joita ei enää tarvitse tai joista ei ihan varmasti tiedä, mitä ne ovat.
4. Lääkekaapin siivous on oikein terapeuttista. Työn tehtyään on oikein tyytyväinen itseensä.
Luonteenlaadusta paljastuu laiskuus. Oikein kipeänä tarvittavan lääkkeen etsiskely on niin raivostuttavaa, että pääsee paljon vähemmällä jos lääkkeet on järjestyksessä. Toivoisin muissakin kaapeissani olevan yhtä kuri.
Joku esteettisempi henkilö voisi tekstata kyltit vähän taiteellisemmin. Minä käytän maalarinteippiä ja tussia. Mutta tämä ei olekaan vitriini.
#lääkekaappi #dementia
#siivouspäivä
Kommentit