eTerveys ja lääkärintaidot

eTerveys-keskustelussa lapsi on menossa pesuveden mukana. On kehitetty teknologiaa, appseja, laitteita, ohjelmistoja, älyvaatteita ja älylattioita. Mitä on saatu aikaan: merkittävin muutos on lisääntynyt silppudata, valtava terveystietoheinäsuova, josta ei neulaa löydy. Heinäsuovaan hukkuu niin lääkärin kuin hoitajan aika. Pahimmassa tapauksessa potilaskin hukkuu sinne.

Miten tämä kaikki lisääntynyt äly, tekniikka, mittaukset ja kuvantaminen vaikuttaa hoitosuhteen tärkeimpään kohtaan: potilaan ja lääkärin kohtaamiseen? Olenhan innolla julistanut eTerveyden hyviä sovelluksia ja innolla ottanut käyttöön eReseptin ja monta muuta pikku asiaa.

Olen nyt parin viikon sisään tavannut toistakymmentä lääkäriä ja vielä useampia hoitajia. Kaikesta teknologiasta huolimatta tai ehkä juuri sen vuoksi korostuu vanha totuus: Lääkäri joskus parantaa, usein lievittää mutta aina lohduttaa.

Miten totta tuo onkaan!  Kipeänä taantuu ja asennoituu lääkäriin sanomisiin lapsekkaasti tunnesyrjä edellä. Onkin hämmästyttävää, miten tunteet värittävät muistikuvia. Sairaana kaikki normaalielämän pelisäännöt menevät uusiksi. ePotilas voi googlettaa lääketieteellisiä faktoja analyyttisesti, mutta kipeänä, väsyneenä ja pelokkaana hän pelataan tunteen säännöillä. Potilasvalitustenkin taustalla on yleensä tilanne, jossa tunneilmastot törmäävät väärällä tavalla.

Tarkemmin ajatellen en muista viime viikoilta tarkkaan yksittäisiä sananvaihtoja mutta muistan paljon tarkemmin tunnetilan, joka muutaman minuutin kohtaamisesta jäi. Kipua voi usein lievittää lääkkeellä, mutta kipu lievittyy myös puheella. Sanat voivat vahvistaa mieltä kestämään kipua paremmin.

Spontaani paraneminen on mielenkiintoinen ilmiö, joskus joku tekijä käynnistää mekanismin, joka aloittaa jonkun monimutkaisen järjestelmän, jossa ihmisen keho ryhtyy korjaamaan itseään. Julkisuuteen pääsee yleensä vain tapaukset, jossa paraneminen on saatu aikaan jollain "vaihtoehtoisella" ja erikoisella keinolla. Laillistetun lääkärin arkinen työ ei päädy otsikoihin.

eTerveys ja mobiililääketiede tuo uusia mahdollisuuksia ja keinoja.  Silti potilaan ja lääkärin kohtaaminen on lääketieteen erikoislaji.  Nyt taas huomaan sen tärkeyden, vaikka hoitoraporttiin ei voi kirjata: "potilas lohdutettu".  Lohdutus voi olla mielen elvytys, joka parantaa.

Mietin, millaista olisi eLohdutus, eLievitys, eParannus, jääkö tulevaisuudessa inhimillinen kosketus pois? Potilas ja lääkäri tarkastelevat dataa päätteiltään ja tekevät yksinäisiä johtopäätelmiään. Kehittyy varmaan uusia sähköisiä kohtaamisen tapoja. Saattaa olla niinkin, että on lääkäreitä ja potilaita, joille paremmin sopii, etteivät koskaan kasvokkain tapaakaan.

Mutta juuri nyt olen mahdottoman onnellinen siitä, että tiukan paikan tullen on vielä vanhan liiton lääkäreitä, kokeneita kliinikoita, joihin potilas voi luottaa kuin seinään. Tärkeintä on kuulluksi tuleminen. En tiedä, onnistuuko se sähköisesti. Hyvä hoitosuhde perustuu luottamukseen. Googletuslääkintä toisaalta voi perustua silkkaan epäluuloon.

Parhaimmillaan eTerveys ja paremmat tietojärjestelmät voivat johtaa siihen, että lääkärit pääsevät konttoristin virasta taas takaisin lääkärin työn keskiöön - parantamaan potilaita.

Juliana Norwichilainenko sanoi, että kaikki kääntyy hyväksi.  Eiköhän tämäkin.  Vatsakivulle ei ole vielä löytynyt syytä.  Löytyi murtunut kylkiluu ja sen lisäksi sivulöydöksenä kolme muutakin tautia, joista olin ollut autuaan tietämätön.





#eHealth #mHealth #eTerveys #potilas #hoitosuhde #vuorovaikutus


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laboratoriotulokset - voiko niihin luottaa?

Potilas vertaili Helsingin yksityiset lääkärikeskukset

Kumma tauti ja kummat oireet