Tekstit

Mitä ihmeen koronapärskeitä on ilmassa?

Kuva
Kävin eilen maskin kanssa kävelyllä Arabianrannassa.  Vastaantulijat katsoivat minua paheksuvasti, jotkut lähes vihamielisesti. Luulivatko he, että maski on pois kotihoidon työntekijöiltä? Ei ole, tilasin maskin kiskurihintaan  hengityssuojainkaupasta.  Nyt suositaan jo kangasmaskeja.  Sellainenkin on tilattuna. Uloshengitysilma on aerosoli. Jos suun ja nenän edessä on maski, uloshengitysilma jää kangasesteen vuoksi lähemmäs, eikä leviä yhtä kauas. Myös sisäänhengittäessä sisäänhengityksen imuteho maskin läpi tarkoittaa sitä, että keuhkoihin ja nenään tulee vain lähi-ilmaa ja kahden metrin etäisyys jo riittääkin.  Maskeja käytetään suojaamaan muita.  Aivan samalla tavoin kuin hoivakotien työntekijät tarvitsevat maskit suojatakseen hoidettaviaan, maskit suojaisivat kauppojen ihmistungoksessa tai julkisessa liikenteessä toisia. Ei tästä tule mitään väärää turvallisuudentunnetta, josta STM ja THL meitä pelottelevat. Se on muista välittämistä - suomi toimi...

Keneen voi luottaa koronatiedon tulvassa?

Kuva
Koronaepidemian alkuvaiheessa kuuntelimme kiltisti  THL:n  asiantuntijoita Ylen välittämissä tiedotustilaisuuksissa. Ja uskoimme kaiken. Jo epidemian alkumetreillä tiedettiin, että korona ei leviä vain pisaratartuntana.  Se leviää myös uloshengityksen mukana aerosolina.  Jokainen pakkasilmassa ulkoillut tietää, että uloshengitysilma on aerosoli.  Miksi meidän "asiantuntijamme" varoittelivat maskien käytöstä. Ikään kuin emme ymmärtäisi, mitä eroa on ammattilaisten sairaanhoidossa tarvitsemien hengityssuojainten ja taudin leviämistä vähentävän kevyen maskin välillä.  Olemmehan nähneet uutiskuvissa, kuinka Kiinassa ja Etelä-Koreassa ja Singaporessa kaikki kulkevat maski naamallaan.  Olivatko asiantuntijamme tätä mieltä, koska tiesivät, että koko  Huoltovarmuuskeskus  oli fake news. Toimitusjohtajan pää saatiin nopeasti vadille. Sanna Marinille pisteet tästä.  Potkut saanut Tomi Lounama aloitti virassa 11.11.2019.  Vain Supermies o...

Miksei hengityssuojaimia saisi käyttää Suomessa?

Kuva
1. Huoltovarmuus ja hengityssuojaimet SARS:in opettamana hengityssuojaimia hankittiin Huoltovarmuuskeskukseen. Eikö niitä ole tällä välillä ollenkaan tarvittu missään?  Ovatko sairaalat itse hankkineet tarvitsemansa suojaimet jostain muualta? Eikö Huoltovarmuuskeskukseen hankitut olisi pitänyt käyttää alta pois ja hankkia tuoreita tilalle?  Kenellä on vastuu huoltovarmuudesta epidemioiden aikana? Puolustusvoimilla on liikekannallepanoa varten suunnitelma, entäs terveydenhuollolla? 2. Tehokkaimmat hengityssuojaimet terveydenhuollon henkilökuntaa suojaamaan Hengityssuojia on karkeasti ottaen kahta lajia: Koronapotilaiden hoitamisessa tarvitaan ymmärtääkseni korkean laatuluokan hengityssuojaimia. Nämä suojaavat virukselta, joka tulisi sisäänhengityksessä . Niiden tyyppihyväksynnän tekee USA:n  kansallinen suojaustekniikan laboratorio  NIOSH , vähän Suomen Työterveyslaitosta vastaava instanssi. Valmistajan on painettava hyväksyntänumero maskiin. Ketterät kiinala...

Jos korona vie sairaalaan - nämä vinkit puuttuvat THL:n sivuilta

Kuva
Koronaviruksen oireisiin kuuluu korkea kuume, hapenpuute ja kova yskä. Puhuminen voi olla vaikeaa - hengityskoneessa se ei kai onnistu ollenkaan. Kuume ja happivajaus vaikuttaa muistiin tai tekee sekavaksi. Moni luulee, että vakavasti sairastuessaan ihminen ei muutu miksikään. Ei pidä paikkaansa, kivut, kuume, lääkkeet, delirium, hätääntyneisyys, kova yskä, hengenahdistus ja hapenpuute saattavat viedä fyysisen toimintakyvyn lisäksi ajatustoimintaa ja muistia. Päivystyksissä tehdään töitä kovan paineen alla. Päivystysten suurkuluttajana olen nähnyt potilaita, jotka vievät kohtuuttoman paljon henkilökunnan aikaa. Jos haluat osaltasi helpottaa päivystysten työtaakkaa, valmistaudu tänään, kun vielä olet ihan terve. Korona somessa kiertää monenlaisia hauskoja haasteita ajankuluksi. Tässä yksi haaste, se voi pelastaa henkesi ja antaa lisäaikaa sairaaloissa muidenkin pelastamiseen. Olen sivusta seurannut hoitajien epätoivoista toimintaa yrittäessään selvittää muistamattoman, sekavan...

Saattohoito, tehohoito ja priorisointi koronasuomessa?

Kuva
Hoitotahto on valmiina ja tallennettu  kanta.fi  palveluun.  Lisäksi se on paperikopioina kotona ja muutama tuhat kappaletta löytyy kodeista ja kirjastoista kirjassa  Sairaan hyvä potilas.  Korona-viruksen yhteydessä päättäjiltä kysytään tehohoitopaikkojen riittävyydestä. Vaarallisin tauti on yli 80-vuotiaille.  En ole kuullut yhtään kysymystä saattohoitopaikkojen riittävyydestä ja miten saattohoito näissä oloissa toteutetaan. Ikääntynyt kardiologi S.W. Nuland on kirjoittanut pysäyttävän kirjan How we die. Kirja on jo 20 vuoden takaa. Nulandilla on tatska.  Hän on tatuoinut rintaansa - siihen, mihin EKG-tarrat kiinnitettäisiin - DNR eli ei saa elvyttää. Mikäli Nulandin kirjaa olen oikein ymmärtänyt - loppusuoran tehohoito on myös raskasta ja tuskallista. Vaikka jäisi henkiin, aina ei ole paluuta omatoimiseen arkeen.    Vuosien saatossa olen ymmärtänyt, että sairaaloiden johtajilla on erityinen vitsaus siedettävänään: keskussairaa...

Kun taudilla on väärä nimi

Kuva
Harvinaispotilaalla on haasteita. Ei riitä, että diagnoosin saanti voi kestää vuosia - jopa vuosikymmeniä. Tautiin ei ole Käypä Hoito-suosituksia, ei aina edes hoitoa. Mutta sen kanssa on pärjättävä sekä omassa arjessaan että terveydenhoitojärjestelmässä. Esimerkki elävästä (omasta) elämästä. Oireet, kivut ja haitat ovat olleet samat jo yli kaksikymmentä vuotta.  Joskus oireilu on rajumpaa, väliltä elämä soljuu ihan siedettävästi. Diagnoosi alkoi Neuromyelitis Opticasta, eteni MS-epäilyksi, siitä kliinisesti varmaksi MS-taudiksi, muuttuen vähitellen atyyppiseksi MS-taudiksi (tämä vei noin 5 vuotta).  Siitä jatkettiin limbiseksi autoimmuuni enkefaliitiksi (runsaat 5 vuotta), kunnes päädyttiin seronegatiiviseksi NMOSD:ksi eli Neuromyelitis Optica Spectrum Disorder tai MOG-ab:ksi. NMOSD:n entinen nimi oli Devicin tauti. Vuonna 2015 diagnostiset saatiin uudet diagnostiset kriteerit. Uudet diagnostiset kriteerit olivatkin tarpeen, vikana vain on, että nimeen jäi Neuromyeliti...

Harvinaispotilaan ikävä sattumalöydös

Kuva
Neurologian poliklinikalle on päivittäin tunnin soittoaika.  Tänään yritin 11 kertaa.  Ei onnistunut, oli varattu koko ajan. Näin joulun välipäivinä vain harva pääsee perille. Perjantaina iholle nousi kipeitä  paukamia, kuin ampiaisen pistoja. Korvalehdet lehahtivat tulipunaiseksi, kipu kuin paleltumassa.  Korvakäytävä oli niin turvoksissa, ettei kuulolaite mahtunut korvaan. No, ei tämä vielä mitään.  Kun turvotus siirtyi huuliin, piti keksiä jotain. Soitin 116117. Siellä neuvottiin ottamaan yhteyttä terveyskeskukseen. Terveyskeskus ehkä osaa arvioida, miten rituksimabin sivuvaikutuksia hoidetaan Neuromyelitis Optica Spectrum Disorder-potilailla. Olin jo yöllä rasvannut vahvalla kortisonivoiteella, ottanut antihistamiinia ja kipulääkettä - ei hyötyä. Sairaalassa 10 päivää aikaisemmin tiputettu sytostaatti mainitsee sivuvaikutukset, joiden ilmaantuessa pitää ottaa yhteyttä lääkäriin. No, terveyskeskuksessa sanottiin, että pitää ottaa yhteyttä neurologian...