Lääkityssotkuja vältetään yhteistyöllä
Potilaan arvokas yhteinen aika lääkärin kanssa tuhraantuu liian suurelta osin lääkelistan kanssa. Jostain käsittämättömästä syystä älypuhelinaikakaudellakaan meillä ei vieläkään ole aina ajan tasalla olevaa lääkelistaa - edes oikeustoimikelpoisilla tolkuissaan olevilla aikuispotilaille.
Olen päivystyksissä myös sivusta seurannut, miten vähintään keskivaikeaa dementiaa sairastavilta tiedustellaan käytössä olevia lääkkeitä vaihtelevin tuloksin. Aikaa menee. Hoitajat soittelevat omaisille tai kotihoitoon.
Muutama vuosi sitten olin Sitran järjestämässä tilaisuudessa, jossa innokkaasti lanseerattiin Taltioni.fi -palvelua. Se oli tarkoitettu potilaan terveystietojen, painon, verenpaineen ja lääkityksen tallentamiseen omaa käyttöä varten. Latasin appsin, joka oli aika kömpelö. Siinä kuitenkin oli lääkelista, joka kulki mukana puhelimessa. Pari vuotta sitten palvelu haudattiin hiljaisesti bittitaivaaseen.
Terveyskylän sivuille kerrotaan, että pian on tulossa lääkekortti. Lääkekortti on ollut luvassa jo 15 vuotta. Mikähän siinä kiikastaa? Terveyskylän Lääketalossa on ihan hyödyllistä lääketietoa, kannattaa lukea.
Taudeista arvauslista
Etenkin on kummastuttanut se, että vaikka kuluneen vuoden aikana olen ainkain toistakymmentä kertaa selvittänyt lääkelistaani eri klinikoilla ja päivystykssiä, koskaan ei ole kysytä, mihin sairauksiin lääkkeitäni tarvitsen.
Vasta äskettäin selvisi, että lääkärit tai lääkeluvan omaavat sairaanhoitajat arvuuttelevat lääkelistojen perusteella taudit. Moni yhtälö onkin aika helppo: Thyroxinia käytetään kilpirauhasen vajaatoimintaan tai Crestoria korkean kolesterolin alentamiseen. Thyroxia voidaan toki käytää moneen muuhunkin tautiin.
Lääkelistani on valitettavan pitkä - mieluusti keventäisin lääkekuormaani. Ainakin kerran vuodessa käyn sisätautilääkärin kanssa listan läpi, vaan en saa lupaa jättää mitään pois. Koska "perustautiini" ei ole olemassa Käypä Hoito-suositusta tai ylipäänsä suosituksia, on kokeiltava kaikenlaista. Harvinaiset sairaudet kun aiheuttavat monenlaisia hankaliakin oireita, joita voitaan lievittää tavallisilla lääkkeillä, joiden käyttöaihe on jokin ihan muu.
Olen parikymmentä vuotta käyttänyt 1 mg:n Temestan puolikasta yöksi. Perustautini aiheuttaa sinänsä harmittomia, mutta kiusallisia rytmihäiriöitä, jotka herättävät ja pitävät ja hereillä noin kahden tunnin yöunen jälkeen. Kardiologin kanssa päättelimme, että koska kysessä on autonomisen hermoston häiriö, loratseepaami Temesta voikin olla ihan sopiva lääke. Sen avulla saan parhaimillaan keskeytymättön yöunen. Näin ajatteli aikanaan neurologikin. Joskus menee vuosi, ettei ole yhtään "tarvittaessa" tilannetta.
Kerran sanoin terveyskeskuskäynnillä, että Temesta-reseptin voisi uusia. Temestan yleisin käyttöaihe on ahdistuneisuushäiriö. Niinpä hän oli kirjoittanut reseptiin "ahdistuneisuushäiriön hoitoon". Ajattelin, samapa tuo. Kunnes äskettäin Meilahden päivystyksessä lääkäri alkoi puhumaan "tuosta ahdistuneisuushäiriöstäsi". Ja ymmärsin asian vasta jälkikäteen. Niinpä aion vastaisuudessa tarvittaessa valvoa yöt. Erittäin harvinaisen sairauden kanssa ei kannata lisätä riskiä mielenterveyspotilaaksi leimautumisesta.
Nyt kauhukseni huoaman, että vuosi sitten päätettiin kokeilla Valdoxan 25 mg " 1 tabletti 2 tuntia ennen nukkumaan menoa. Unirytmiä tasaamaan ja unta syventämään". Kokeilin pari viikkoa ja siitä oli enemmän haittaa kuin hyötyä, jätin pois. Kauhistus siitä, että Valdoxan on masennuslääke. Voin siis kuvitella, mitä muuta ahdistuneisuushäiriön lisäksi on tullut diagnoosiksi Käytin parikymmentä vuotta sitten kipukynnystä nostamaan 10 mg Triptyliä. Muistan hyvin, miten Meilahden päivystyksessä pyydettiin endokrinologia konsultoimaan ja hän aloitti painokkaasti: "Sitten tuo teidän mielialalääkityksenne". Jätin Triptylin pois siltä istumalta. Vaikka Valdoxan jäi pariin viikkoon, reseptitieto pyörii Kanta-järjestelmässä kaksi vuotta.
Pari vuotta sitten neurologin kanssa päätettiin kokeilla Medikinetiä "tarvittaessa vireystilaa parantamaan". Ei sopinut minulle. Olin sen joskus luetellut lääkelistassani ja eikös mitä - luin jälkikäteen lääkärin "tarkastaman" lääkeluettelon, jossa oli Medikinet: ADHD:n hoitoon. Näin siis potilashistoriaani on ilmestynyt niin ahdistuneisuushäiriö kuin ADHD. Sairaalan epikriisissä luki "lääkityksen kokonaisarvio". Aika mielenkiintoista, sillä kyseistä lääkäri en ollut tietääkseni sillä sairaalakäynnillä tavannutkaan.
Kanta-järjestelmän Reseptit-osiossa minulla on 102 riviä ja 66 lääkettä. Moni lääke on moneen kertaan, ja suuri osa resepteistä on hakematta. Useinhan lääkäri kirjoittaa antibiootit valmiiksi siltä varalta, että labroissa löytyy bakteeri-infektio. Psoriin on varmaankin toistakymmentä eri valmistetta. Kaukaa viisas lääkäri kirjoittaa jo ennakolta useamman vaihtoehdon. Toki neuvoo, missä järjestyksessä kokeillaan. Kanta-järjestemästä näkyy myös, missä ja milloin lääkitystietoja on tarkasteltu. Jostain syystä reseptejä uusitaan myös yllättäen ja pyytämättä. Myös lääkkeitä, jota en enää käytä. Näin Kanta-järjestelmän Reseptit-osio pitenee entisestään.
Käytössäni on 8 pysyväislääkettä tablettimuodossa, 2 hengitettävää astmalääkettä, 4 "tarvittaessa lääkettä" ja silmätippoja sekä voiteita ja liuoksia iholle vaihdellen tilanteen mukaan.
Ole tarkka lääkelistan kanssa
Minulla oli pitkään mukana oma lääkelista, siististi tulostettu tietokoneella. Siinä oli myös allergiat, sulfa ja lateksi ja ruoka-aineallergia, ananas. Olin luetellut myös muutaman lääkkeen, joita en mielelläni sivuvaikutusten vuoksi käytä ja joille on olemassa hyvä vaihtoehto. Jossain vaiheessa nämä epämieluisat lääkkeet (joita oli aika monta, oli lisätty allergioiksi). Sattumalta näin listan, kun minut ja paperit siirrettiin päivystyksestä osastolle. Oikaisu ei niin vain onnistunutkaan. Jos lääkelistassa on virhe, sen korjaaminen on raskas prosessi. Pitää kirjoittaa HUS:in hallinto-osastolle, tarvitaan monta ylilääkäriä, ja lääkäri, jonka osastolla virhetiedot oli kirjattu, sai moitteita. Lääkäri oli oikein mukava ja huolellinen. Osastolla vallitsi silloin täysi kaaos, hoitajia puuttui ja työssä oli vain keikkahoitajia.
Allergialista korjattiin. Sinne oli jäänyt joku omituinen Ditrim Duplo 13.6.2017, sulfadiatsiini ja trimetopriimi, joka oli merkitty listaan osastohoidossa. En kyllä tiedä koskaan sellaista lääkettä saaneeni. Antaa Duplon olla. Lienee sulfaa.
Näin teet paremman lääkelistan
Koska sähköisen lääkelistapohja tuskin valmistuu elinaikanani, on parasta tehdä lista itse ja lisätä indikaatiot oikein. Viime kädessähän potilas aina itse päättää, mitä lääkkeitä suostuu käyttämään. Excel-lomake lienee kätevin tähän. Excel-lomakkeiden teko ei kaikilta onnistu, lomakepohjan pitäisi olla verkosta ladattavissa. Lista voisi olla vaikka tällainen. (lyhennetty versio oikeasta)
PYSYVÄISLÄÄKITYS
Lääkken nimi Annostus Indikaatio Aloitusvuosi (noin)
Nexium 20 mg refluksitautiin 2000
Zanidip 5 mg kohonnen verenpaineen
hoitoon 2015
Privigen 40 g infuusio MOG-ab 2007
viiden viikon välein
TAUOLLA
Trexan 7,5 mg MOG-ab estolääke 2019 elokuuhun asti
TARVITTAESSA
Nitro 0,5 mg ruokatorvispasmiin 2000
Panadol Forte 1 g kipuun
Trampalgin 1-2 tablettia kovaan kipuun 2018
ALLERGIAT oire
sulfa hengenahdistus, flush 1968
Vielä parempi listasta tulee, jos siinä mainittaisiin myös, missä ja kuka diagnoosin on tehnyt. Näin syntyisi tilintarkastustermein "audit trail" eli aiemmat tiedot löytyisivät. Vanhojen ihmisten tiedot kun saattavat olla pahvisissa potilaskorteissa ja lääkärit jo eläkkeellä.
Taas sain kutsun eräälle HUS:n klinikalle: "Ottakaa mukaan Kela-kortti tai henkilöllisyystodistus ja lääkeresptit. Tulostaisinko Kanta-järjestelmästä kaikki 66? Ehkä sittenkin mieluummin ottaisivat listan.
Lääkevaihtosirkus
Tarkemmin ajatellen, listassa pitäisi kai olla vaikuttavan aineen nimi. Apteekit kun vaihtavat lääkeaineen siihen, mitä sattuu saatavissa olemaan. Vaikeat lääkenimet ovat nykyisin jo ihan mahdottomia ulkoa muistettaviksi. Olen päättänyt, että otan aina alkuperäisbrädin. Joskus ehkä joutuu odottamaan pari päivää. Sitäpaitsi allergisen reaktion voi saada sille vaihtokelpoiselle lääkkeellekin, se ei aina ole ihan identtinen. Kun tulen vanhemmaksi ja huonomuistiseksi, on helpompi hallita jo vuosikymmeniä käytössä olleita lääkkeiden nimiä. Eivät ne alkuperäiset aina niin paljon kalliimpia ole.
Jos lääkkeitä vaihdetaan, on viisasta vaihtaa yksi lääke kerrallaan. Näin potilas pystyy arvioimaan lääkkeen hyvät tai huonot vaikutukset.
Lääkepula
Maailmanlaajuinen lääkepula sekoittaa lääkelistaa vielä lisää. Ikävää, että mnet vuosia käytössä olleet aivan tavalliset ja kohtuuhintaiset lääkkeet ovat koko maailmasta loppumassa. Lääkkeen valmistus on ulkoistettu Kiinaan ja siellä on ollut toimitusvaikeuksia. Helsingin Sanomat kirjoitti pääkirjoituksessaan, että Pohjoismaiden pitäisi ostaa lääkkeet yhteistyössä. Suomen osuus maailman lääkemarkkinoista on lehden mukaan 0,3%.
Mielestäni asian pitäisi kuulua EU:n lääkevirastolle. Lääkehuoltovarmuus on asia, josta lääketehtaiden kanssa pitää neuvotella koko EU:n voimalla. Kun huolehditaan siitä, että Kiina rakentaa Afrikkaan satamia ja rautateitä ja lisää vaikutusvaltaansa kehitysmaissa, ulkoistetaan ihan omasta aloitteesta strategisesti merkittävää teollisuutta Kiinaan. Lääkepakkauksista ei näy lääkkeen valmistusmaata. Joitain lääkkeitä Fimea on joitunut poistamaan markkinoilta laatuongelmien vuoksi.
Potilasta voisi osallistaa
Muodissa olevan "potilaan osallistamisen" voisi aloittaa vaikka siitä, että potilas saa itse tarkistaa sairaalassa tai terveydenhuollosa käytettävän lääkelistan ajantasaisuuden. Ja potilas voi osallistua tekemällä ajantasaiset ja selkeät listat lääkkeistään aina lääkäriin mennessään.
Jos ja kun Apotti aikanaan tulee, siirtymävaihetta varmaan helpottaa, kun lääke- ja diagnoosilistat on ajateltu valmiiksi. Toivottavasti potilaan ja lääkärin hyvässä yhteisymmärryksessä.
Olen päivystyksissä myös sivusta seurannut, miten vähintään keskivaikeaa dementiaa sairastavilta tiedustellaan käytössä olevia lääkkeitä vaihtelevin tuloksin. Aikaa menee. Hoitajat soittelevat omaisille tai kotihoitoon.
Muutama vuosi sitten olin Sitran järjestämässä tilaisuudessa, jossa innokkaasti lanseerattiin Taltioni.fi -palvelua. Se oli tarkoitettu potilaan terveystietojen, painon, verenpaineen ja lääkityksen tallentamiseen omaa käyttöä varten. Latasin appsin, joka oli aika kömpelö. Siinä kuitenkin oli lääkelista, joka kulki mukana puhelimessa. Pari vuotta sitten palvelu haudattiin hiljaisesti bittitaivaaseen.
Terveyskylän sivuille kerrotaan, että pian on tulossa lääkekortti. Lääkekortti on ollut luvassa jo 15 vuotta. Mikähän siinä kiikastaa? Terveyskylän Lääketalossa on ihan hyödyllistä lääketietoa, kannattaa lukea.
Taudeista arvauslista
Etenkin on kummastuttanut se, että vaikka kuluneen vuoden aikana olen ainkain toistakymmentä kertaa selvittänyt lääkelistaani eri klinikoilla ja päivystykssiä, koskaan ei ole kysytä, mihin sairauksiin lääkkeitäni tarvitsen.
Vasta äskettäin selvisi, että lääkärit tai lääkeluvan omaavat sairaanhoitajat arvuuttelevat lääkelistojen perusteella taudit. Moni yhtälö onkin aika helppo: Thyroxinia käytetään kilpirauhasen vajaatoimintaan tai Crestoria korkean kolesterolin alentamiseen. Thyroxia voidaan toki käytää moneen muuhunkin tautiin.
Lääkelistani on valitettavan pitkä - mieluusti keventäisin lääkekuormaani. Ainakin kerran vuodessa käyn sisätautilääkärin kanssa listan läpi, vaan en saa lupaa jättää mitään pois. Koska "perustautiini" ei ole olemassa Käypä Hoito-suositusta tai ylipäänsä suosituksia, on kokeiltava kaikenlaista. Harvinaiset sairaudet kun aiheuttavat monenlaisia hankaliakin oireita, joita voitaan lievittää tavallisilla lääkkeillä, joiden käyttöaihe on jokin ihan muu.
Olen parikymmentä vuotta käyttänyt 1 mg:n Temestan puolikasta yöksi. Perustautini aiheuttaa sinänsä harmittomia, mutta kiusallisia rytmihäiriöitä, jotka herättävät ja pitävät ja hereillä noin kahden tunnin yöunen jälkeen. Kardiologin kanssa päättelimme, että koska kysessä on autonomisen hermoston häiriö, loratseepaami Temesta voikin olla ihan sopiva lääke. Sen avulla saan parhaimillaan keskeytymättön yöunen. Näin ajatteli aikanaan neurologikin. Joskus menee vuosi, ettei ole yhtään "tarvittaessa" tilannetta.
Kerran sanoin terveyskeskuskäynnillä, että Temesta-reseptin voisi uusia. Temestan yleisin käyttöaihe on ahdistuneisuushäiriö. Niinpä hän oli kirjoittanut reseptiin "ahdistuneisuushäiriön hoitoon". Ajattelin, samapa tuo. Kunnes äskettäin Meilahden päivystyksessä lääkäri alkoi puhumaan "tuosta ahdistuneisuushäiriöstäsi". Ja ymmärsin asian vasta jälkikäteen. Niinpä aion vastaisuudessa tarvittaessa valvoa yöt. Erittäin harvinaisen sairauden kanssa ei kannata lisätä riskiä mielenterveyspotilaaksi leimautumisesta.
Nyt kauhukseni huoaman, että vuosi sitten päätettiin kokeilla Valdoxan 25 mg " 1 tabletti 2 tuntia ennen nukkumaan menoa. Unirytmiä tasaamaan ja unta syventämään". Kokeilin pari viikkoa ja siitä oli enemmän haittaa kuin hyötyä, jätin pois. Kauhistus siitä, että Valdoxan on masennuslääke. Voin siis kuvitella, mitä muuta ahdistuneisuushäiriön lisäksi on tullut diagnoosiksi Käytin parikymmentä vuotta sitten kipukynnystä nostamaan 10 mg Triptyliä. Muistan hyvin, miten Meilahden päivystyksessä pyydettiin endokrinologia konsultoimaan ja hän aloitti painokkaasti: "Sitten tuo teidän mielialalääkityksenne". Jätin Triptylin pois siltä istumalta. Vaikka Valdoxan jäi pariin viikkoon, reseptitieto pyörii Kanta-järjestelmässä kaksi vuotta.
Pari vuotta sitten neurologin kanssa päätettiin kokeilla Medikinetiä "tarvittaessa vireystilaa parantamaan". Ei sopinut minulle. Olin sen joskus luetellut lääkelistassani ja eikös mitä - luin jälkikäteen lääkärin "tarkastaman" lääkeluettelon, jossa oli Medikinet: ADHD:n hoitoon. Näin siis potilashistoriaani on ilmestynyt niin ahdistuneisuushäiriö kuin ADHD. Sairaalan epikriisissä luki "lääkityksen kokonaisarvio". Aika mielenkiintoista, sillä kyseistä lääkäri en ollut tietääkseni sillä sairaalakäynnillä tavannutkaan.
Kanta-järjestelmän Reseptit-osiossa minulla on 102 riviä ja 66 lääkettä. Moni lääke on moneen kertaan, ja suuri osa resepteistä on hakematta. Useinhan lääkäri kirjoittaa antibiootit valmiiksi siltä varalta, että labroissa löytyy bakteeri-infektio. Psoriin on varmaankin toistakymmentä eri valmistetta. Kaukaa viisas lääkäri kirjoittaa jo ennakolta useamman vaihtoehdon. Toki neuvoo, missä järjestyksessä kokeillaan. Kanta-järjestemästä näkyy myös, missä ja milloin lääkitystietoja on tarkasteltu. Jostain syystä reseptejä uusitaan myös yllättäen ja pyytämättä. Myös lääkkeitä, jota en enää käytä. Näin Kanta-järjestelmän Reseptit-osio pitenee entisestään.
Käytössäni on 8 pysyväislääkettä tablettimuodossa, 2 hengitettävää astmalääkettä, 4 "tarvittaessa lääkettä" ja silmätippoja sekä voiteita ja liuoksia iholle vaihdellen tilanteen mukaan.
Ole tarkka lääkelistan kanssa
Minulla oli pitkään mukana oma lääkelista, siististi tulostettu tietokoneella. Siinä oli myös allergiat, sulfa ja lateksi ja ruoka-aineallergia, ananas. Olin luetellut myös muutaman lääkkeen, joita en mielelläni sivuvaikutusten vuoksi käytä ja joille on olemassa hyvä vaihtoehto. Jossain vaiheessa nämä epämieluisat lääkkeet (joita oli aika monta, oli lisätty allergioiksi). Sattumalta näin listan, kun minut ja paperit siirrettiin päivystyksestä osastolle. Oikaisu ei niin vain onnistunutkaan. Jos lääkelistassa on virhe, sen korjaaminen on raskas prosessi. Pitää kirjoittaa HUS:in hallinto-osastolle, tarvitaan monta ylilääkäriä, ja lääkäri, jonka osastolla virhetiedot oli kirjattu, sai moitteita. Lääkäri oli oikein mukava ja huolellinen. Osastolla vallitsi silloin täysi kaaos, hoitajia puuttui ja työssä oli vain keikkahoitajia.
Allergialista korjattiin. Sinne oli jäänyt joku omituinen Ditrim Duplo 13.6.2017, sulfadiatsiini ja trimetopriimi, joka oli merkitty listaan osastohoidossa. En kyllä tiedä koskaan sellaista lääkettä saaneeni. Antaa Duplon olla. Lienee sulfaa.
Näin teet paremman lääkelistan
Koska sähköisen lääkelistapohja tuskin valmistuu elinaikanani, on parasta tehdä lista itse ja lisätä indikaatiot oikein. Viime kädessähän potilas aina itse päättää, mitä lääkkeitä suostuu käyttämään. Excel-lomake lienee kätevin tähän. Excel-lomakkeiden teko ei kaikilta onnistu, lomakepohjan pitäisi olla verkosta ladattavissa. Lista voisi olla vaikka tällainen. (lyhennetty versio oikeasta)
PYSYVÄISLÄÄKITYS
Lääkken nimi Annostus Indikaatio Aloitusvuosi (noin)
Nexium 20 mg refluksitautiin 2000
Zanidip 5 mg kohonnen verenpaineen
hoitoon 2015
Privigen 40 g infuusio MOG-ab 2007
viiden viikon välein
TAUOLLA
Trexan 7,5 mg MOG-ab estolääke 2019 elokuuhun asti
TARVITTAESSA
Nitro 0,5 mg ruokatorvispasmiin 2000
Panadol Forte 1 g kipuun
Trampalgin 1-2 tablettia kovaan kipuun 2018
ALLERGIAT oire
sulfa hengenahdistus, flush 1968
Vielä parempi listasta tulee, jos siinä mainittaisiin myös, missä ja kuka diagnoosin on tehnyt. Näin syntyisi tilintarkastustermein "audit trail" eli aiemmat tiedot löytyisivät. Vanhojen ihmisten tiedot kun saattavat olla pahvisissa potilaskorteissa ja lääkärit jo eläkkeellä.
Taas sain kutsun eräälle HUS:n klinikalle: "Ottakaa mukaan Kela-kortti tai henkilöllisyystodistus ja lääkeresptit. Tulostaisinko Kanta-järjestelmästä kaikki 66? Ehkä sittenkin mieluummin ottaisivat listan.
Lääkevaihtosirkus
Tarkemmin ajatellen, listassa pitäisi kai olla vaikuttavan aineen nimi. Apteekit kun vaihtavat lääkeaineen siihen, mitä sattuu saatavissa olemaan. Vaikeat lääkenimet ovat nykyisin jo ihan mahdottomia ulkoa muistettaviksi. Olen päättänyt, että otan aina alkuperäisbrädin. Joskus ehkä joutuu odottamaan pari päivää. Sitäpaitsi allergisen reaktion voi saada sille vaihtokelpoiselle lääkkeellekin, se ei aina ole ihan identtinen. Kun tulen vanhemmaksi ja huonomuistiseksi, on helpompi hallita jo vuosikymmeniä käytössä olleita lääkkeiden nimiä. Eivät ne alkuperäiset aina niin paljon kalliimpia ole.
Jos lääkkeitä vaihdetaan, on viisasta vaihtaa yksi lääke kerrallaan. Näin potilas pystyy arvioimaan lääkkeen hyvät tai huonot vaikutukset.
Lääkepula
Maailmanlaajuinen lääkepula sekoittaa lääkelistaa vielä lisää. Ikävää, että mnet vuosia käytössä olleet aivan tavalliset ja kohtuuhintaiset lääkkeet ovat koko maailmasta loppumassa. Lääkkeen valmistus on ulkoistettu Kiinaan ja siellä on ollut toimitusvaikeuksia. Helsingin Sanomat kirjoitti pääkirjoituksessaan, että Pohjoismaiden pitäisi ostaa lääkkeet yhteistyössä. Suomen osuus maailman lääkemarkkinoista on lehden mukaan 0,3%.
Mielestäni asian pitäisi kuulua EU:n lääkevirastolle. Lääkehuoltovarmuus on asia, josta lääketehtaiden kanssa pitää neuvotella koko EU:n voimalla. Kun huolehditaan siitä, että Kiina rakentaa Afrikkaan satamia ja rautateitä ja lisää vaikutusvaltaansa kehitysmaissa, ulkoistetaan ihan omasta aloitteesta strategisesti merkittävää teollisuutta Kiinaan. Lääkepakkauksista ei näy lääkkeen valmistusmaata. Joitain lääkkeitä Fimea on joitunut poistamaan markkinoilta laatuongelmien vuoksi.
Potilasta voisi osallistaa
Muodissa olevan "potilaan osallistamisen" voisi aloittaa vaikka siitä, että potilas saa itse tarkistaa sairaalassa tai terveydenhuollosa käytettävän lääkelistan ajantasaisuuden. Ja potilas voi osallistua tekemällä ajantasaiset ja selkeät listat lääkkeistään aina lääkäriin mennessään.
Jos ja kun Apotti aikanaan tulee, siirtymävaihetta varmaan helpottaa, kun lääke- ja diagnoosilistat on ajateltu valmiiksi. Toivottavasti potilaan ja lääkärin hyvässä yhteisymmärryksessä.
Kommentit