Maalaislääkäri Kiminkinen ryhtyi hyökkäykseen
Maalaislääkäri Tapani Kiminkinen on brändännyt itsensä leppoisaksi potilaistaan huolehtivaksi kansanmieslääkäriksi, joka ei puhu ilmavaivoista vaan pierusta. Tällaisia lääkäreitä maalaiskansa rakastaa, ei vain persut vaan kepulaiset myös.
Kiminkinen kirjoitti Hesarin yleisönosastoon kipakan mielipidekirjoituksen, jossa hän ehdotti uutta liittoa julkisen sektorin lääkäreille. "Toivon, että julkisen toimialan lääkärit perustavat oman liittonsa lääkäritoimen ammatti- ja yhteiskuntaeettiselle perustalle, jolla se alkujaan jykevästi lepäsi".(HS 1.11.2013). Oli hänellä hyviäkin ajatuksia, mutta Lääkäriliitto oli outo kohde kiukuttelulle.
Totta, Lääkäriliiton pitää kantaa syyllisyyteensä siitä, että 1990-luvun laman aikana se painosti vähentämään lääkäreiden koulutusmääriä, kun jokunen lääkärikin jäi työttömäksi. Tämä johti osaltaan lääkäripulaan. Me realistipotilaat ymmärsimme toki, että jos on kaksi lääkäriä työttömänä, ne ovat juuri niitä, joita kukaan ei halua ottaa töihin ja joilta ehkä nykyaikana olisikin otettu lääkärinoikeudet pois. Lääkäripula on hieman etäännyttänyt lääkärikuntaa potilaidensa yt-Suomen todellisuudesta.
TV1:n A-talk keskustelussa Kiminkinen hyökkäili kuin häirikköteini, yritti heilutella lappuja, puhui päälle ja viittilöi levottomasti. Ehkä hän oli ADHD tai vähän maistissa. Ihan pitää ihailla Heikki Pälveä, joka pysyi olemaan julkisesti hermostumatta. Keskustelu olikin pitkästä aikaa oikein mielenkiintoinen. Potilaana olen sitä mieltä, että Kiminkinen oli keskustelussa tarpeen, olisivat muut vaan nyökytelleet yksimielisyyttään sote-uudistuksen suurista linjoista ja monikanavaisen rahoituksen järjettömyydestä.
Potilas jäi pohtimaan, onko Kiminkisellä joku agenda, joka ei ohjelmassa tullut näkyviin. Onko hän käymässä puolueiden kanssa kauppaa EU-parlamenttiehdokkuudesta? Vai tyrkyllä johonkin muuhun. Hyvin kuitenkin sai Hesari-kirjoituksensa johdosta tv-näkyvyyttä. Sitähän tuottoisa kirjailija ei koskaan voi saada liikaa.
Potilaana en silti usko, että terveydenhuoltojärjestelmä kehittyy yhtään sillä, että lääkärit jakautuvat kahteen leiriin. Potilaana toki olen sitä mieltä, että julkisista varoista kerätyt voitot pitää verottaa tässä maassa. Potilaat ovat myös sitä mieltä, että myös yksityislääkäritoimintaa tarvitaan. Mutta potilaat eivät halua käyttää lääkäripalveluita, joista rahat valuvat veroparatiiseihin. Tämä taas ei ole Lääkäriliiton asia. Se on politiikan asia. Poliittiset päättäjät ovat tehneet mahdolliseksi veronkeinottelun verottomilla osingoilla. Aito yrittäjyys on tärkeä asia ja sitä pitää kannustaa. Aito yrittäjyys omalla riskillä on jotain ihan muuta kuin lääkärinpalkkioiden kierrättäminen verottomiksi vippaskonstein.
Sairaan hyvä potilas vaatiikin kaikkiin seuraaviin vaaleihin puolueilta selkeää ohjelmaa siitä, mihin suuntaan he hallitusvastuuseen päästyään kehittävät terveydenhuoltoa. Potilasta ei kiinnosta Kreikan tukipaketti.
Kiminkinen kirjoitti Hesarin yleisönosastoon kipakan mielipidekirjoituksen, jossa hän ehdotti uutta liittoa julkisen sektorin lääkäreille. "Toivon, että julkisen toimialan lääkärit perustavat oman liittonsa lääkäritoimen ammatti- ja yhteiskuntaeettiselle perustalle, jolla se alkujaan jykevästi lepäsi".(HS 1.11.2013). Oli hänellä hyviäkin ajatuksia, mutta Lääkäriliitto oli outo kohde kiukuttelulle.
Totta, Lääkäriliiton pitää kantaa syyllisyyteensä siitä, että 1990-luvun laman aikana se painosti vähentämään lääkäreiden koulutusmääriä, kun jokunen lääkärikin jäi työttömäksi. Tämä johti osaltaan lääkäripulaan. Me realistipotilaat ymmärsimme toki, että jos on kaksi lääkäriä työttömänä, ne ovat juuri niitä, joita kukaan ei halua ottaa töihin ja joilta ehkä nykyaikana olisikin otettu lääkärinoikeudet pois. Lääkäripula on hieman etäännyttänyt lääkärikuntaa potilaidensa yt-Suomen todellisuudesta.
TV1:n A-talk keskustelussa Kiminkinen hyökkäili kuin häirikköteini, yritti heilutella lappuja, puhui päälle ja viittilöi levottomasti. Ehkä hän oli ADHD tai vähän maistissa. Ihan pitää ihailla Heikki Pälveä, joka pysyi olemaan julkisesti hermostumatta. Keskustelu olikin pitkästä aikaa oikein mielenkiintoinen. Potilaana olen sitä mieltä, että Kiminkinen oli keskustelussa tarpeen, olisivat muut vaan nyökytelleet yksimielisyyttään sote-uudistuksen suurista linjoista ja monikanavaisen rahoituksen järjettömyydestä.
Potilas jäi pohtimaan, onko Kiminkisellä joku agenda, joka ei ohjelmassa tullut näkyviin. Onko hän käymässä puolueiden kanssa kauppaa EU-parlamenttiehdokkuudesta? Vai tyrkyllä johonkin muuhun. Hyvin kuitenkin sai Hesari-kirjoituksensa johdosta tv-näkyvyyttä. Sitähän tuottoisa kirjailija ei koskaan voi saada liikaa.
Potilaana en silti usko, että terveydenhuoltojärjestelmä kehittyy yhtään sillä, että lääkärit jakautuvat kahteen leiriin. Potilaana toki olen sitä mieltä, että julkisista varoista kerätyt voitot pitää verottaa tässä maassa. Potilaat ovat myös sitä mieltä, että myös yksityislääkäritoimintaa tarvitaan. Mutta potilaat eivät halua käyttää lääkäripalveluita, joista rahat valuvat veroparatiiseihin. Tämä taas ei ole Lääkäriliiton asia. Se on politiikan asia. Poliittiset päättäjät ovat tehneet mahdolliseksi veronkeinottelun verottomilla osingoilla. Aito yrittäjyys on tärkeä asia ja sitä pitää kannustaa. Aito yrittäjyys omalla riskillä on jotain ihan muuta kuin lääkärinpalkkioiden kierrättäminen verottomiksi vippaskonstein.
Sairaan hyvä potilas vaatiikin kaikkiin seuraaviin vaaleihin puolueilta selkeää ohjelmaa siitä, mihin suuntaan he hallitusvastuuseen päästyään kehittävät terveydenhuoltoa. Potilasta ei kiinnosta Kreikan tukipaketti.
Kommentit