Sairaan hyvä potilas

Kun on kumma tauti ja outoja oireita, potilaan on hyvä yrittää itse arvata, minkä erikoisalan problematiikka on kyseessä. Eikä aina mene kuin Strömsössä. Kuluneen kesän aikana olen taistellut huonolla menestyksellä niin virusta (herpes simplex), sieni-infektiota (candida parapsilosis) ja bakteeria (karies) ja hyponatremiaa vastaan. Olen käynyt kymmenkunta kertaa lääkärissä professoritasoa myöten ja saanut kuulla monta diagnoosia.  Elokuun loppupuolella vihdoinkin vointini lähes vuoden kestäneen huonon jakson jälkeen koheni ja natriumtasot asettuivat ainakin tilapäisesti kohdilleen. Mistähän se johtui, vaihtoehtoja on useita: - olin saanut Meilahden päiväsairaalassa taas kerran immunoglobuliinia (joka ei alkuvuonna tehonnut) - kariekset (5 kpl, mukaan lukien 2 juurihoitoa) oli saatu paikattua - sienilääkitys oli aloitettu niin sisäisesti kuin ulkoisesti - verenpainelääke oli vaihdettu  - huuliherpes oli rauhoittunut lääkkeellä - spontaani parantuminen - olin syön...

On tauteja, joita voidaan parantaa. On myös tauteja, joiden kanssa vain on opittava elämään. Vuosia jatkuneet sairasteluopintoni ovat edenneet - ja samalla on toki edennyt tautinikin. Tavallisimmista taudeista osataan kertoa ennuste. Koska monet ovat sairastaneet, osataan arvioida suunnilleen taudin kulku, tiedetään, mikä lievittää, mitkä parantaa ja mikä pahentaa.  Toistakymmentä vuotta sitten, kun minulla oli MS-diagnoosi, lähes kaikilla oli naapuri, sukulainen, työkaveri tai joku tuttu, jolla oli sama sairaus. Tunsin lukuisia ms-potilaita, joiden kanssa oli hyvä jutella oireiden tuomista vaivoista ja etenkin niihin liittyvistä tunteista. Vertaistuki oli tarpeellista. Harvinaisen - etenkin ultraharvinaisen - taudin sairastaminen kysyy toisenlaisia potilastaitoja. Ei ole ketään, jonka kanssa juttelisi.  Useimmiten lääkärikään ei tiedä taudista tuon taivaallista. Ultraharvinaisuuteen liittyy erityisenä piirteenä turvaton yksinäisyys: olen tämän asian kanssa niin yksin. Vaik...

Parin vuoden takaista lääkärikeskusvertailua luetaan edelleen kymmeniä kertoja päivässä.  Ikuisen soten odotuksessa kilpailu on kiristynyt. Siksi on aika päivittää tiedot. Potilaan ei enää tarvitse tehdä hintavertailuja itse.  Lääkärinhinta.fi on tehnyt sen valmiiksi.  Helsinkiin on tullut uusia, pienempiä lääkäriasemia, jotka näyttävät selkeästi kilpailevan hinnalla. Laakarihinta-sivuilta voi suoraan jatkaa ajanvaraukseen ja lääkäriaseman verkkosivuille. Nyt kirjoitusajankohtana hintavertailun kallein on Munkkivuoren Dextra.  Takavuosina Dextra olikin ainoa lääkäriasema, jolla oli päivystystä myös viikonloppuisin. Siellä on poikkeuksetta ollut huippuosaavia päivystäjiä.  Olen pari kertaa joutunut ottamaan taksin suoraan lentoasemalta ja aina vuorossa oleva päivystäjä on ollut äärimmäisen osaava. Viisi tähteä. Sanoisin, että hintansa väärti.  Tosin Munkkivuoreen on vähän hankalat yhteydet.  Ehkä potilaat ovat pääasiassa munkkiniemeläisiä, joten h...

Sormesta poistettiin tikkejä terveyskeskuksessa pari viikkoa sitten. Ei tiedetty, pitääkö itsestään sulavia tikkilankoja poistaa entisen kynnen paikalta, niitä ei saanut ruvesta irralleen. Minulla ei ollut mukana sairaalan puhelinnumeroita.  Oli siis mentävä kotiin, soitettava sairaalaan, kysyttävä neuvoa, ja varattava tarvittaessa uusi aika.  Ja näköjään terveyskeskuksissa ei ole sairaaloiden yhteystietoja.  Kyllähän potilas joutaa käymään kotona soittamassa puhelun viralliseen puhelinaikaan. Ja sitten tekemään ajanvarauksen ja käynnin uudestaan. Soitin, ei tarvitse mennä uudestaan. Potilasohjeissa ei varoiteltu muusta kuin saunasta. Olen satavarma, että tuoreelle leikkaushaavalle on paljon kotisaunaa vaarallisempia paikkoja.  Varsinkin, kun sormea ei ei kesäaikaan vaatteilla suojata.  Kaupungille lähtiessäni teippasin haavan Meporella piiloon.  Nivelen kohdalla ollut haava ratkeili tikin poiston jälkeen kotioloissa.  Ei sentään kokonaan auennut. ...

STM:n ehdotus  valinnanvapausmallista ei ole huono. Kannattaa lukea tarkkaan. Ei se ole täydellinen, mutta parasta mitä tähän päivään mennessä on esitetty.  Se on riittävän hyvä, että päästään liikkeelle.  Onko jossain parempi ehdotus?  Vain Helsingin Sanomat uskalsi pääkirjoituksessaan 8.7. todeta, että suunnitelmat antavat aihetta myös kiitokseen. Pitkän tuumaustauon tarvitsivat. Englannin valinnanvapausmallista voisi olla mallia joltain osin. Enimmäkseen valinnanvapausmalli on saanut moitteita. Erityisen kunnostautunut pahanilmanlintu on YLE:n "sote-asiantuntija" Tiina Merikanto. Hän ilmaantuu televisiouutisiin pinkissä kaulaliinassaan suu viivana kuin Pikku-Myy.  Olipa sitten kenen tahansa mikä tahansa sote-ehdotus, hän mussuttaa: "ja tästä ei  nyt ainakaan yhtään mitään tule". Ei toimittaja ole oraakkeli, jonka kuuluu ennustaa, miten käy.  Toimittajan kuuluu toimittaa aineistosta kelvollinen uutispätkä. Satuin katsomaan sote-esityksen ...

Pariisissa alkoi hammassärky. Siellä vasta oli vaikeaa löytää päivystävää hammaslääkäriä. Kun hammaslääkärille pääsin, hän kirjoitti viikon antibioottikuurin ja ohjeen menneä kuuden päivän kuluttua hammaslääkäriin. Se kuulemma on särkytapauksessa maan tapa. Parissa päivässä antibiootti vei kivun. Palasin Suomeen ja oli kiire hoitaa hammas kuntoon, sillä muuten käsileikkaus olisi peruuntunut. Siksi netistä hammaslääkäriä etsimään. Löytyihän se aika jo seuraavalle aamulle. Tässä ensimmäinen varoituksen sana.  Mieti kahdesti, menetkö sellaiselle lääkärille, jonka varauskirja on on tyhjä. Minkähän takia hänellä ei ole potilaita?  Kyseessä oli kuitenkin luotettavana pitämäni isompi firma, joten uskaltauduin. Särky ei enää tuntunut, antibiootti oli tehonnut. En siis osannut sanoa, missä hampaassa särky on.  Tiesin, että oikean alaleuan keskivaiheilla.  Hampaassa ei tienkään ollut mitään päälle päin näkyvää vikaa. Olin käynyt maaliskuussa tarkastuksessa. Hammaslääkär...

Sormi on paketoitu. Ei löytynyt glomus tumoria, joka lienee hyvä tai huono asia. Kaikki alkoi mukavasti. Kello 7.15 ilmoittutumassa oli toistakymmentä potilasta. Tehokasta toimintaa, oranssia viivaa pitkin pukemaan leikkauspaita päälle. Lääkäri katsoi sormea ja kertoi, että leikataan verisuonimöykky ja otetaan sitten kynsi pois. Sitten isoon leikkaussaliin, jossa oli jo kolme hoitajaa. Leikkauspöydän päälle viritettiin puolihenkilöteltta, toiselle puolelle jäi sydänmonitorin kanssa sairaanhoitaja, joka esittäytyi.  Käteni otettiin teltan toiselle puolelle.  Kuulin, että huoneeseen tuli lisää ihmisiä, joita en nähnyt. Sanottiin: nyt pistää. Minä sanoin, eikö voitaisi sanoa: "Päivää".  Sain vastauksen: "Päivää". Ehkä siellä olikin vain leikkausrobotti. Kuulin, että tarvittiin lisää punakantisia näyteputkiloita teurasjätettä varten. Siinä kaikki. Kun leikkaus oli ohi, puoli-ihmisteltta purettiin ja   käteni oli paketissa. Leikkaussalissa oli enää  jäljell...