Sote ja pahanilmanlinnut

STM:n ehdotus  valinnanvapausmallista ei ole huono. Kannattaa lukea tarkkaan. Ei se ole täydellinen, mutta parasta mitä tähän päivään mennessä on esitetty.  Se on riittävän hyvä, että päästään liikkeelle.  Onko jossain parempi ehdotus? 

Vain Helsingin Sanomat uskalsi pääkirjoituksessaan 8.7. todeta, että suunnitelmat antavat aihetta myös kiitokseen. Pitkän tuumaustauon tarvitsivat. Englannin valinnanvapausmallista voisi olla mallia joltain osin.

Enimmäkseen valinnanvapausmalli on saanut moitteita. Erityisen kunnostautunut pahanilmanlintu on YLE:n "sote-asiantuntija" Tiina Merikanto. Hän ilmaantuu televisiouutisiin pinkissä kaulaliinassaan suu viivana kuin Pikku-Myy.  Olipa sitten kenen tahansa mikä tahansa sote-ehdotus, hän mussuttaa: "ja tästä ei  nyt ainakaan yhtään mitään tule". Ei toimittaja ole oraakkeli, jonka kuuluu ennustaa, miten käy.  Toimittajan kuuluu toimittaa aineistosta kelvollinen uutispätkä.

Satuin katsomaan sote-esityksen julkistamispäivänä myös Maikkarin kympin uutiset: hyvät grafiikat ja sote-ehdotuksen päälinjat esitettiin kiihkottomasti.

Toinen kestovastarannankiiski on THL, onko ikinä ollut mikään hyvin THL:n mielestä.  Ei ihme, että hallitus on saneeraamassa sitä pois kitisemästä. 

En tunne riittävästi sotepelin politiikkaa, mutta on aika outoa, että näin isosta ja kansaa varmasti kiinnostavasta asiasta ei vaivauduta osaavammin Ylessä uutisoimaan.  Vai ovatko kaikki oikeat asiantuntijat liian kiireisiä tai muuten vaan haluttomia avamaan suuren sote-uudistuksen linjauksia. Tosin ei Tuomas Pöystikään järin innostuneelta vaikuttanut televisiossa. Olikohan taisteluväsymys yllättänyt?  Pääkaupunkiseutua asia ei niin kiinnostakaan. Täällä on HUS, joka on vain integroitava perusterveydenhuoltoon, mikä on lähinnä järjestelykysymys.

Uudistusta odotellessa kaikkinainen kehitystyö hoitoketjujen eheyttämisessä on halvaantunut.   Esitykseen piti nyt Kokoomuksen toimesta väkisin ympätä mukaan valinnanvapaus, jotta yksityissektori pääsee jollain tavoin mukaan. En ota siihen kantaa. Ainakin yksityissektori on miehittänyt vankasti johtoportaansa kokoomuspoliitikoilla.

Kepu sai maakuntansa. Muutaman vuoden Kittilässä asuneena minusta ei välttämättä kepulaista tullut, mutta sen verran ymmärrän, että Molkojärven tai Hanhimaan vanhusten (terveiset sinne) terveyspalveluita ei kätevästi Oulusta käsin järjestetä.  Olkoon Rovaiemi siinä puolimatkan krouvina tavallisemmille vaivoille. Pieniä ja turhanaikaisia sote-maakuntia on muualle Suomeen piirretty kepun kannatusalueiden mukaan, jotta kyläpolitiikoille riittäisi maakuntatason johtopaikkoja.

Maakuntasairaaloissa on kyse hyvästä ja järkevästä työnjaosta ja konsultaatiosta. Tietoa pitäisi olla helpompi liikuttaa kuin potilaita.  Kaikessa vuosien pysähtyneisyyden tilassa ERVA-alueiden orastava yhteistyö harvinaissairauksien yksiköineen on ainoa valopilkku. Toivottavasti se ne resursoidaan riittävästi. 

Kittilän Apteekissa onkin alkanut Doctagonin etävastaanotto. Etävastaanottoja pitäisi olla kaikissa maalaisapteekeissa. Tai kotisairaanhoitajan läppärissä. Sotea odotellessa yksityissektori on saanut paalupaikat muuallakin. Jarruttamalla kaikkea Kokoomus vei tavoitteensa maaliin.   

Kaikkein hassuinta on, että tärkein kriteeri on jonotusaika kiireettömään aikaan terveyskeskuslääkärille. Sehän on potilaan kannalta aivan irrelevantti asia.  Jos ei ole kiire, mikä kiire silloin on?  Tärkeämpää on se, pääseekö lääkäriin silloin kun on kiire ja hätä. 

Juuri tänään sainkin väliarvion Töölön sairaalan kirurgian poliklinikalta kahtena kappaleena. Ja pyydettiin itse viemään toinen kappale terveyasemalle.  Myös Helsingissä näköjään liikutellaan potilaita, tietoa on niin vaikea siirtää. Siihen tarvittaisiin jopa toimiva tietokone. Tulee halvemmaksi juoksuttaa joutilaita eläkeläisiä postia viemään.






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laboratoriotulokset - voiko niihin luottaa?

Potilas vertaili Helsingin yksityiset lääkärikeskukset

Kumma tauti ja kummat oireet