Ilmaisia etälääkäreitä - uhka vai mahdollisuus?
Kun aloitin tämän blogin vuonna 2013, olin hyvin innostunut eLääketieteen kehityksestä. Silloin saimme vihdoin käyttöön eReseptin pitkän odotuksen jälkeen. Paperireseptien mapittaminen jäi historiaan, ja uusiminenkin helpottui.
Paperiresepteissä oli kuitenkin yksi hyvä puoli: näki, kuka lääkäri alun perin teki diagnoosin ja määräsi hoidon. Nyt eReseptit elävät omaa elämäänsä Kanta-järjestelmässä, eikä potilas aina muista tai tiedä, mihin vaivaan lääke on alun perin määrätty. Lääkitysten seuraaminen on vaikeaa, kun rinnakkaisvalmisteiden nimet vaihtuvat jatkuvasti, eikä reaaliaikaista lääkityslistaa ole vieläkään saatu käyttöön. Kanta ja Apotti lääkelistoineen elävät omaa reseptielämäänsä kirjoitetuista resepteistä. Lääkkeet, joita potilas suostuu/pystyy käyttämään, käyttää, voi olla ihan toisenlainen lista.
Chat-lääkäripalvelut yleistyvät
Viime vuosina digitaaliset lääkäripalvelut, kuten chat-vastaanotot, ovat yleistyneet. Ylen jutussa 22.1. mainittu Docport tarjoaa ilmaista chat-palvelua, josta Kela maksaa palveluntarjoajalle korvauksen. Palvelussa voi hoitaa yhden asian kerrallaan, ja vastaanotto kestää potilasta kohden viidestä kymmeneen minuuttia. Yritys tarjoaa potilaille ilmaista chat-palvelua, josta Kela maksaa Docportille 8 €/kpl. Chatissa voi hoitaa yhden asian kerrallaan ja vain yhden vaivan päivässä. On myös sairausloma-automaatti Saikkari, josta saa potilaalle ilmaisia, Kelan omavastuuosuudella kustantamia sairauslomatodistuksia.
Etäpalvelut ovat kätevä ratkaisu yksinkertaisiin vaivoihin, kuten flunssaan tai punkinpuremaan. Näiden hoitaminen terveyskeskuksissa olisi mahdollista, mutta siellä aikaa kuluu usein enemmän lääkäriaikojen varauksiin, puheluihin ja monimutkaisten järjestelmien käyttöön.
Onko hoito riittävän huolellista?
Chat-palvelut eivät kuitenkaan sovellu monimutkaisiin vaivoihin, joissa tarvitaan kattavampaa hoidon suunnittelua. Lyhyellä vastaanottoajalla ei aina ole mahdollista tehdä tarkkaa diagnoosia tai antaa riittäviä kotihoito-ohjeita. Tässä herääkin kysymys, millä tasolla kirjaaminen ja seuranta onnistuvat, jos lääkäri hoitaa jopa kymmenen potilasta tunnissa. Korvaako chat-ketju potilaskirjaukset? Ainakin toiminta on hyvin tuottoisaa. Helsingin Uutisten artikkelin mukaan lääkäri voi päästä 400 000 euron vuosituloihin.
Digitalisaation haasteet
Terveydenhuollon digitalisaation tavoitteena on skaalautuminen ja tehokkuus, mutta käytännössä kehitys tuntuu sirpaloituneelta. Hyvinvointialueet, yksityiset lääkäriasemat ja startup-yritykset kehittävät kukin omia järjestelmiään, jotka eivät aina keskustele keskenään. Tämä johtaa päällekkäiseen työhön ja turhaan byrokratiaan. Riittääkö pienten hv-alueiden hankintaosaaminen? Mehiläisellä on 100 koodaria kehittämässä digitaalisia palveluita. Miten hyvinvointialueet rahapulassaan pärjäävät kilpailussa osaajista?
Lisäksi palveluiden käyttäminen voi olla haasteellista erityisesti vanhemmille ihmisille, joilla ei ole vahvaa digiosaamista. Esimerkiksi Kela-kortin kuvan liittäminen etälääkäripalveluun voi tuntua ylivoimaiselta tehtävältä, mikä saattaa estää palvelun hyödyntämisen kokonaan. Minulta ei onnistunut, kun punkinpuremasta soitin Aavan etälääkärille. Sain diagnoosin reseptin ja puhelimessa selkeät ohjeet. Kela-korvaus jäi saamatta.
Säästää myös potilasta. aikaa, vaivaa ja rahaa
Etälääkärissä potilaalle on kaikkein tärkeintä se, ettei tarvitse kipeänä lähteä kotoaan yhtään minnekään. Kelan rahoja tämä myös säästää. Liikuntarajoitteiset potilaat kun tarvitsevat Kela-kyytiä. Ja se maksaa. Potilaalle vain 25 euroa, jos saa taksin tarpeesta todistuksen (joka aiheuttaa lisää työtä lääkärille), Kelalle usein paljon enemmän. Ei tarvitse tuntikausia odotella ruuhkaisilla vastaanotoilla.
Miten tästä eteenpäin?
Digitaaliset palvelut ovat tulleet jäädäkseen, mutta niiden kehittämisessä tulisi kiinnittää enemmän huomiota käytettävyyteen ja potilasturvallisuuteen. Tulevaisuudessa tekoäly voi tuoda merkittävää apua esimerkiksi lääkelistojen hallintaan ja diagnoosien tukemiseen. Tällä hetkellä tarvittaisiin kuitenkin selkeämpiä ja yhtenäisempiä ratkaisuja, jotka helpottavat sekä potilaan että lääkärin arkea.
Kommentit