Sairaan hyvä potilas

  Suomessa ei oikeastaan ole vapaaehtoistyöhön perustuvaa potilastoimintaa. Potilasjärjestöissä toimii STEA:n rahoituksen turvin tukevalla kuukausipalkalla työsuhteessa olevia henkilöitä. Varsinaista "työntekijän” titteliä ei juuri käytetä, vaan tehtävänimikkeet vaihtelevat johtajista hankesuunnittelijoihin ja projektikoordinaattoreihin. Joissakin liitoissa johtajan palkka on ministeritasoa. Järjestöjen valtakunnallisuuden vuoksi niillä tulee olla jokaisessa läänissä aluetoimija. Raportoimista varten yritetään usein keinotekoisesti luoda jäsentoimintaa, kuten järjestämällä ilmaisia tai puoli-ilmaisia teatteriretkiä. Suurilla järjestöillä on myös ns. maskottipotilaita, joille kerran vuodessa kustannetaan matka liittokokoukseen hyväksymään liiton tilit ja toimintakertomus. Jäseniltä ei kuitenkaan koskaan kysytä mitään. Potilaiden edustus ja Käypä hoito -suositukset Joissakin yliopistosairaaloissa potilaat ovat edustettuina. Potilasjärjestöjen kuukausipalkkaiset työntekijät kouluttav...

  Kun aloitin tämän blogin vuonna 2013, olin hyvin innostunut eLääketieteen kehityksestä. Silloin saimme vihdoin käyttöön eReseptin pitkän odotuksen jälkeen. Paperireseptien mapittaminen jäi historiaan, ja uusiminenkin helpottui. Paperiresepteissä oli kuitenkin yksi hyvä puoli: näki, kuka lääkäri alun perin teki diagnoosin ja määräsi hoidon. Nyt eReseptit elävät omaa elämäänsä Kanta-järjestelmässä, eikä potilas aina muista tai tiedä, mihin vaivaan lääke on alun perin määrätty. Lääkitysten seuraaminen on vaikeaa, kun rinnakkaisvalmisteiden nimet vaihtuvat jatkuvasti, eikä reaaliaikaista lääkityslistaa ole vieläkään saatu käyttöön.  Kanta ja Apotti lääkelistoineen elävät omaa reseptielämäänsä kirjoitetuista resepteistä.  Lääkkeet, joita potilas suostuu/pystyy  käyttämään, käyttää, voi olla ihan toisenlainen lista.  Chat-lääkäripalvelut yleistyvät Viime vuosina digitaaliset lääkäripalvelut, kuten chat-vastaanotot, ovat yleistyneet.   Ylen  jutussa 22...