Kunniakirja Korvaklinikalle

Korvaklinikan päivystyksen seinällä oli Kunniakirja, aiheena "Mukava työpaikka".  Voisin myös  antaa kunniamaininnan Korvaklinikalle.  Olen asioinut siellä toistuvasti vuodesta 1973.  On leikattu moneen kertaa korvia, poskionteloita, nielurisat. Rikki menneen kuulolaitteen tilalle on saanut varakoneen samana päivänä. Kuulokojeita on vuosien saatossa tarvittu muutamia.  Aina vaan ne tulevat pienemmiksi ja tehokkaammiksi.


Isännän saappaan jälki pellon lannoittaa.  Ylilääkärit ja ylihoitajat näyttävät mallia potilaan kohtelusta. Korvaklinikalla aina kaikki tuntuu toimivan ja siellä on leppoisa tunnelma.  Vaikka me huonokuuloiset vanhukset ollaan aika höpöjä, henkilökunta jaksaa olla ystävällinen.

Olin kuulotutkimuksessa, kuuloa on vielä jonkin verran jäljellä, vaikka en tavallista puhetta nyt kuulekaan. Ehkä voidaan korjata jollain konstein.  Ongelmana onkin puheenerotuskyky, mikä on hiukan eri asia kuin pelkkä kuulo.  Otetaan TT-kuvat molemmista korvista, uusi kuulontutkimus, jossa katsotaan myös puheenerotuskyky (ymmärrystä ei sentään vielä mitata). Sen jälkeen erikoislääkärille, joka ehkä on juuri se osaava ja mukava henkilö, joka Mehiläisessä puhkaisi tärykalvon niin kivuttomasti, ettei uskoisikaan. Eli nyt vaan odotellaan ja syödään rankkaa kortisonikuuria.  Ette muuten ikinä uskoisi, miten kauhea nälkä on koko ajan.  Tulee varmaan vatsavaivojen kanssa tippuneet 3,5 kiloa takaisin kymmenessä päivässä.

Sairaan hyvä potilas antaa Kunniakirjan Korvaklinikalla ja etenkin sen päivystykselle. Lähiviikkoina sitten tiedämme, mikä on lopputulos.  Mutta kun ystävällisesti ja taitavasti hoidetaan, jää hyvä mieli.

Toisessa kuvassa on Korvaklinikan kahvio, joka on niin kaunis interiööri, että siellä voisi istuskella ihan vain ilokseen. Vanha Kirurginen sairaala on kaunis ja sokkeloinen rakennus.






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laboratoriotulokset - voiko niihin luottaa?

Potilas vertaili Helsingin yksityiset lääkärikeskukset

Olenko ultraharvinainen?