Lääke on liian kallis, vai onko?

STM aikoo vuoden 2015 budjetissa säästää terveysmenoissa vähentämällä hammashoidon Kela-korvauksia ja lisäämällä Kela-korvattavien matkojen yhdistämistä ja potilaan matkaomavastuita. Eipä näistä paljoa kerry. Väestö ikääntyy ja hoidot kallistuvat.  Sote-uudistuksen taustalla on toive maantieteellisestä tasa-arvousesta kohtelusta.  Potilas saisi yhtä hyvän hoidon niin Rovaniemellä kuin Meilahdessa.  Vaikka ei se ihan niin yksinkertaista ole.

Satakunnan keskussairaala Porissa joutunee lomautuksiin.  Kuntayhtymän kuntapäättäjät ovat sitä mieltä, että säästää pitää.  Niinpä lomautetaan. Ehkäpä tällä tulee säästöjä. Entäs sitten hoitotakuu, jos jonotusajat venähtävät lääkäri- ja hoitajapulassa, kukas maksaa sakot?  Kuntapäättäjätkö?

Keskussairaala perusteli kustannusnousua hoitojen ja lääkkeiden kallistumisella. Riippuuko siis potilaan saaman hoidon laatu sairaalan rahatilanteesta? No, me potilaat emme tietenkään sitä tiedä. Eikä meille kerrota. 

Ison Britannian NICE (National Institute of Clinical Excellence) teki äskettäin päätöksen, että se ei hyväksy Rochen Kadcyla-lääkettä pitkälle edenneen rintasyövän hoitoon. Hoitojakso maksaa 90 831 puntaa eli noin 115 000 euroa. Kliinisissä kokeissa lääke pidensi potilaan elämää lähes puoli vuotta. NICE ei siis ole aina nice. Potilaana toivoisin, että myös Suomessa olisi nice. On entistä enemmän lääkkeitä ja  hoitoja, jotka lisäävät potilaan elämää elämän loppupäästä, viikkoja, kuukausia ehkä vuosi.

Missä tulee hyvinvointivaltion kantokyky vastaan?  Velkaa lisätään jo nyt hulppeasti, pitäähän köyhän eläkeläisen saada kymppi kuussa lisää. Sitten kun viikatemies kolkuttaa ovella viimeiseen vuosipuoliskoon yhteiskunta laittaakin jo yli satatonnia. Jos näitä satatonnisia tarvitaan monta, kymppejä riittää harvemmille.

NICE ei siis ole nice, kun se sanoo: liian kallista, ei makseta. Silti toivoisin, että myös Suomessa priorisointipäätökset tehtäisiin yhtä avoimesti. Lehdissä uutisoitaisiin päätökset. Ne perustellaan ja niistä nousee keskustelua. Suomessa Kadcyla on käytössä, ainakin se löytyy Yliopiston Apteekin hinnastosta. Mutta en tiedä, saako sitä joka sairaanhoitopiiristä samoilla indikaatioilla. Vai saako sitä ehkä vain sellainen, joka osaa tarpeeksi kovalla äänellä vaatia?

Vuosituhannen vaihteessa MS-taudin hoidossa Suomessa korvattiin beetainterferonit Rebif, Avonex ja Betaferon.  Uutena messiaana suurella metelillä lanseerattiin Copaxone.  Kaikki aineet maksavat nykyisin noin 1 000 euroa kuukaudessa, aiemmin taisivat olla kalliimpia. Minulla on useita ystäviä, jotka sairastuivat samoihin aikoihin.  Tunnen ihmisiä, jotka ovat kurjista sivuvaikutuksista huolimatta pistäneet itseensä Copaxonea, siirtyneet rollaattorin kautta pyörätuoliin.  NICE Englannissa ei korvannut näitä lääkkeitä, Suomessa ne olivat Kela-korvattavia.

Nyt on tullut itse pistettävien lääkkeiden sijaan uusia lääkkeitä, sairaalassa tiputettava Tysabri ja tablettimuotoinen Gilenya. Lääkkeitä, jotka jopa parantavat, aiemmat lääkkeet parhaassakin tapauksessa vain hidastivat taudin kulkua.  Eräs ystäväni on Gilenyan aloittamisen jälkeen voimistunut niin, että on voinut siirtyä takaisin kokopäivätyöhön.  Emme silti voi tietää, ketkä ovat pistäneet itseään turhaan 15 vuotta.  Olisiko tauti edennyt nopeammin? Pirullisia päätöksiä tehtäväksi. Myös uusien lääkkeiden valinta, maksaako sairaala ja kuntayhtymä vai Kela?  Onko lääkärillä paineita siirtyä Kela-korvattaviin lääkityksiin? Gilenya maksaa 1912 euroa kuukaudessa.

Saattaa hyvinkin olla niin, että Suomessa lääkärit eivät ole  halunneet luovuttaa hoitopäätöksiä asiantuntijaraadille. Tuonelan portin vartijalla on paljon valtaa. Se on iso portti. Tai olisiko kenelläkään asiantuntijalääkärillä rohkeutta osallistua päätöksentekoon. Näin pienessä maassa kun ei voi piiloutua. Liian kalliin lääkityksen epääminen joiltain potilailta on erinomaisen epäkiitollinen tehtävä. Pienessä maassa asiantuntijalääkäreiden ykkösvitja on niin lyhyt ja monesti osallistuu lääketutkimuksiin ja on siis jäävi sidonnaisuuksien vuoksi.

Aiemmin vakuutuslääkärien nimet pidettiin salassa. Toisaalta ymmärrän, päätökseen pettynyt voi käydä rettelöimään.  Eihän tuomareidenkaan nimiä pidetä salassa.  Tuomioon pettyneet voivat olla hyvinkin vihaisia, mutta uhkailusta ei hyvä seuraa. Enpä ole kyllä nähnyt oikeuden päätöksiä tapauksista, joissa vakuutuslääkäriä olisi uhkailtu.  Laiton uhkaus se on potilaankin tekemä uhkaus. Lääkäreillä vaan ei ole tapana tehdä poliisille tutkintapyyntöjä potilaidensa tekemisistä. Mielenkiintoinen kysymys.

Televisiossa ainakin YLE:n ajankohtaistoimitus on innokkaasti tekemässä juttuja pahoista vakuutuslääkäreistä.  Ohjelman asiantuntijalausunnot antaa poikkeuksetta Vakuutusongelmaisten liitto joka on nykyisin Oikeutta vakuutetuille. Lääkärit eivät voi vaitiolovelvollisuutensa takia sanoa mitään. 

Tulevien eduskuntavaalien sanotaan olevan NATO-vaalit.  Nythän meillä on Kreikka-vaaleilla valittu eduskunta. Toivoisin toden totta, että seuraavat vaalit olisivat myös hyvinvointivaltiovaalit.  Puolueilla olisi selkeät terveyspoliittiset ohjelmat.  Koska rahat eivät kaikkeen riitä, pitäisi ohjelmissa olla myös selvästi sanottuna se, mistä säästetään.

En minä ollenkaan sano, että tietäisin, mikä on parhaaksi.  Minä olen toistaiseksi ollut niin onnekas, että olen voinut luottaa siihen, että lääkärini tietää. Kaikilla ei ole yhtä hyvää lääkäriä eikä kaikilla ole yhtä vakavaraista sairaanhoitopiiriä. 

Eiköhän sairailla Suomessa silti mene aika hyvin.  En muista kuulleeni tapauksista, että potilaalta olisi evätty hoito tai lääke kustannuksien vuoksi.  Pohdiskelu olisi hyvä aloittaa jo nyt. Entistä kalliimpia lääkkeitä on tulossa ja valtiosta on pikavauhtia tulossa entistä köyhempi.


Kommentit

Anonyymi sanoi…
Ei kai nyt sentään sellaista lääkettä maailmassa ole keksittykään että MS-tauti paranisi? Oireet voivat helpottua ja olo parantua, mutta itse tauti on ja pysyy. Jos olen väärässä, niin oikaiskaa joku, minäkin haluan sellaisen lääkkeen!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laboratoriotulokset - voiko niihin luottaa?

Potilas vertaili Helsingin yksityiset lääkärikeskukset

Kumma tauti ja kummat oireet