Sairaan hyvä potilas

Eilen juteltiin älykkäitä älykkäistä leikkikentistä kasvatustieteen väitöksensä tehneen ystävättäreni kanssa.  Hän arveli, että positiivinen psykologia on tulossa. Myös playfulness, leikkisyys otetaan vakavasti.  Oppimisen ilo. Ilta-Sanomissa kerrottiin sääherkistä ihmisistä eli meteopaateista.  Ruotsissahan television meteorologit ovat saaneet vihoja päällensä huonojen säiden vuoksi.  Pitänee siis olla iloinen, ettei ole enää Ilmatieteen laitoksen johtokunnassa, vaikka se aikanaan oli hyvin mielenkiintoinen toimikausi. En silti ole meteopaatti. Kuvassa paksuin punainen kirja on Textbook of Psychiatry (American Psychiatric Press 1999). Mielenvaurioiden virallinen luettelo. Kirja on niin vanha, että siinä on mukana vielä CD. Siinä on 1762 sivua ja luin sen aikanaan kolmeen kertaan. Nyt USA:ssa aiotaan repiä vanha psykiatrian raamattu DSM-5 (Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders) ja uudelleen bootata koko psykiatria. Uudemmassa painoksessa  ...

Akkainlehtien ällöimpiin sanoihin kuuluu kipupiste. Oletteko lukeneet koskaan mitään älykästä julkkiksen avautuessa kipupisteestään. Joskus tuntuu, että kipupisteitä kaivetaan esille, että saataisiin jotain draamaa otsikkoon, kun muuten on niin mitäänsanomattoman keskinkertainen ja tylsä haastateltava.  Kipupiste ei kai kuitenkaan tarkoita täsmällisesti mitään.  Pisteen kokoinen kipu, erikseen on sitten trigger-pisteet. Kipupiste tarkoittaa ehkä akkainlehtikielessä jonkinlaista elämänpettymysten yleisselittäjää. Kipupiste on hyvin suomalainen käsite. Kertokaapas mitä se olisi englanniksi? Minäkin huojennuin kipupisteen löytymisestä.  Se on hiukan hernettä pienempi, ehkä pippurin kokoinen möykky ihon alla. Ajatelkaapa, jos elämä olisi aina niin yksinkertaista.  Tässä on kipupisteesi. Se selittää kaiken. Ihan niin yksinkertaista elämä ei silti ole.  Vaikka kipupiste on pieni, sitä on vaikea ottaa pois. Kipupisteeni on elämän allegoria, vain taitavasti ja herkin ...

En siis ikimaailmassa kuvitellut, että minä , sairaan hyvä potilas, joka ymmärtää kauppaa ja merenkulkua, tekisi jonain päivänä kirjallisen valituksen. Tai tarkemmin sanoen, vain muistutuksen, se ei aiheuta yhtä paljon työtä ja päänvaivaa valituksen kohteessa.  Olenhan sitä mieltä, että terveydenhuollossa pitää keskittyä potilaiden hoitamiseen eikä paperien kääntelyyn. Minua siis hävettää hieman. Varsinkin kun luin uudestaan muistutukseni.  Siinä on ainakin 10 kirjoitusvirhettä.  Kopioin sen Wordiin ja oikolukuohjelma paljasti armottomasti luki- ja näköhäiriön. Muistutuslomakkeessa on vähän tilaa, eikä fonttia voi suurentaa eikä siinä ole oikolukua.  Tässä viiden pisteen vihje, kannattaa tarkistaa etukäteen.  Nyt ne tietysti siellä HUS:issä ajattelee, että onpa tietokirjailija ollut maistissa kun ei huomaa oikeinkirjoitusvirheitään. Potilas tuntee olonsa turvattomaksi silloin, kun häntä ei kohdella ihmisenä vaan tavarana.  Ihmisenä olemiseen kuuluu nime...

Rakas ystävä ja naapuri Helena on sairaanhoitaja. Hän on poikkeuksellisen mukava ja viisas nainen. Hän työskenteli liki 20 vuotta Meilahden päivystyksessä.  Sehän on paikka, missä näkee monenlaista. Sinne aikanaan tulevat amanuensseina valmistuvat lääkärit.  Päivystykessä hoitajat ovat aitiopaikalla tarkkaillessaan lääkäriä potilastyössä. Minulla on siis ollut käytössäni ainutlaatuista sisäpiiritietoa. Toisin kuin pörssiyhtiössä, terveydenhuollossa sisäpiirin tiedon hyödyntäminen ei ole rangaistavaa. Asuin Englannissa 1990-luvun alkupuolella, joten Suomessa sairastaessa oli käytettävä yksityislääkäriä. Repalaisia suoliani piti paikkailla, kysyin Helenalta, kenelle menisin. Päivystyksessä sairaanhoitaja näkee kyllä, onko diagnostiikka hanskassa ja osaako lääkäri kohdella potilaita hyvin. Leikkaukset tehdään leikkaussalilssa, niinpä Helena vielä tarkisti leikkaussalikollegoiltaan, onko hänen mielestään hyvä lääkäri myös taitava veitsensä kanssa. Leikkaussalista tuli täydet puo...

Pitäisi elää niin kuin saarnaa.  Nyt on tunnustettava tappio.  Olenhan aina sanonut (tai oikeastaan kirjoittanut) että kohteliaasti käyttäytyvän ja neuvottelutaitoisen potilaan ei koskaan tarvitse tehdä valitusta vaan asiat hoituvat keskustelemalla. Tein siis valituksen, heti seuraavana aamuna ja kiikutin saman tien postiin.  Jos olisin viivytellyt, lauhkeana ihmisenaä olisin leppynyt ja unohtanut koko asian.  Onneksi pahimmat läiskät kasvoilla ja kaulassa ovat tasoittumassa. Mielialakin on tasoittumassa. Pahimmat lommot jäivät itsetuntoon. Olenhan kirjoittanut laajasti kirjaan monta lukua potilasvalituksista. Siinä siis kerromme, että potilaat ovat anteeksiantavaisia ja valitukseen liittyy lähes poikkeuksetta mielen pahoittaminen. Mutta aina pitäisi ensin keskustellen selvittää asia. Myös HUS neuvoo sivuillaan, että "Väärinkäsitykset, jotka liittyvät hoitoon ja kohteluun potilaan ja häntä hoitaneen henkilön välillä voidaan usein selvittää avoimella keskustelu...

Huonotuulisena ei ikinä pitäisi kirjoittaa blogia.  Sehän jää elämään virtuaaliavaruuteen enkä saa sitä pois, ellen nyt kirjoita Googlelle anomuskirjettä. Naamassani on nyt lukemattomia verenpurkautumia.  Jos olette joskus nähneet rappioalkoholistin naamavärkkiä, samanlaista tummanpunaista hämähäkinverkkoa naamarustinki täynnä.  Kuvassa on poskesta muutama neliösentti eikä suinkaan pahinta paikkaa. Kävi nyt niin, että  vatsavaivan diagnostiikka oli edennyt gastroskopiaan asti. Olin saanut kirjeellä tiedon ajanvarauksesta ja valvonut öitä huolissani.  Minullahan on ihan maamme johtavan yliopistosairaalan mittaustutkimuksissa vuonna 2005 todettu lievä Pähkijänsärkijän oireyhtymä (englanniksi nutcracker syndrome, jota googlettamalla löytyy vähän enemmän, en viitsi laittaa linkkiä, mm. Mayo-klinikalla on hyvä ja Marseilllesta Ranskasta).  Olin myös useaan kertaan yrittänyt kertoa, että niistä ajoista vaiva nyt tullut paljon pahemmaksi. Googlettamisessa ...