Medikalisaatiokeskustelu on mennyt vikaraiteelle


Etälääketiede ja digitalisaatio onneksi etenee. Samalla kun pelotellaan Maria Nordinista ja googlediagnooseista, rahanahneesta Synlabista, vanha kunnon Duodecim on pikku hiljaa rakentanut Terveyskirjastostaan entistä paremman. 

Harmi vaan, että Terveyskirjasto ei Google-haussa nouse kovin korkealle, kaikenlainen mainosmaksettu himphamppu tunkee pintaan.   

Onnistunut itsehoito säästää vähentää lääkärissäkäyntejä

Pari viikkoa sitten kantapää kipeytyi. Soitin terveyskeskukseen, siellä puhelinvastaaja antoi vaihtoehtoja: paina 1 tai paina 2 ja vain jos asia on kiireellinen, soittavat takaisin.

No, ajattelin, että eipä kai kantapääni kiireellinen ole.  Menin siis Terveyskirjastoon.  Löysin ohjeen Halkeilevien kantapäiden hoito.   Siinä oli uutta se, että tarvittavat aineet mainittiin nimeltä. Niinpä hain apteekista CCS-jalkarasvaa ja Abilar-pihkavoidetta.  Kolmessa päivässä haavauma meni pihkavoiteella umpeen ja kipu lievittyi.  Viikon kuluttua kantapää oli pehmeä kuin vauvan peppu.

Mikä tässä niin ihmeellistä: Terveyskirjaston ohjeessa oli kuva, josta tunnistin tapauksen, eli tein itse diagnoosin.  Sivulla oli myös selkeät ohjeet itsehoidosta ja tarvittavat käsikauppalääkkeet. Säästyi lääkärissäkäynti. Hoitamattomilla jalkojen haavaumilla voi olla ikävä seurauksia ainakin ikäihmisille. Terveyskirjasto on siirtynyt uuteen aikakauteen: artikkelissa ei vain kuvata sairautta, vaan annetaan myös potilaalle selkeät itsehoito-ohjeet. Kiitos hyvästä työstä, Duodecim

Omadiagnostiikka säästää terveydenhuollon resursseja

Jostain syystä potilaiden oma-aloitteisuutta on alettu kategorisesti syyttää medikalisaatioksi.  Erityisinhokki on Synlab. Totta, Synlabilla oli aika epäonnistunut etusivun mainos Hesarissa.  Professori Kari Tikkinen on jakanut Twitterissä Helsingin Sanomiin kahden kollegansa kanssa kirjoittamaansa yleisönosastokirjoitusta, jota Hesari ei julkaissut. Professori Juhani Knuuti on julkaissut sen Turun Sanomien blogissaan.  Ei saisi teettää tutkimuksia ilman lääkärin lähetettä. Mikähän tässä on taustalla?  Harmittaisiko urologian professoria liialliset PSA-mittaukset? Jos niin, asiasta voisi kirjoittaa pienemmällä paatoksella potilaita vähättelemättä. 

Mikä siinä on, ettei potilas saisi itse teettää omilla rahoillaan ihan mitä labroja haluaa?  Keneltä se on pois?  No, se on pois terveyskeskuksen jonoista. Jos olisin otattanut (lääkärin kehoituksen mukaisen ja tärkeän) labran terkkarissa, olisi ensin pitänyt soittaa, vaikka olisin kehdannut väittää asiaa kiireelliseksi. Huslab on muutenkin ihan tukossa. Ajanvarausaikoja pitää odottaa viikko ja televisiouutisten mukaan on tarvittu vartijoita häätämään potilaita ulos. Ilman ajanvarausta ei pääse ollenkaan.  

Minäkin mittautin ihan D-vitamiiniarvot ja ne olivatkin pahasti viitearvojen alapuolella - luultavasti rankkojen kortisonikuurien seurauksena.  Osasin itse lisätä D-vitamiiniannostani.  Oli ihan lääkärin ohje tarkistaa kilpirauhasarvot, olivat nätisti viitealueella. 

Kaikilla ei ole työterveyshuoltoa, eikä terveyskeskukseen niin vaan päästä eikä tällaisiin pikkuasioihin lääkäriä tarvita.  Toisaalta kun potilaita myös moititaan turhista lääkärissäkäynneistä. Näin niitä voidaan välttää. 

Potilaan näkökulmasta tuollainen ylenkatsova ja potilaan ymmärrystä vähättelevä suhtautuminen  saa aikaan pahaa mieltä. Jos potilas törmää tuollaisella asenteella työtään tekevään lääkäriin, ei ole ihme, jos hän turvautu mieluummin Maria Nordiniin tai mikä ettei Antti Heikkilään.

Myös Helsingin Sanomat lähti medikalisaatiokeskusteluun pääkirjoituksessaan "Kaikki vaivat ei ole sairauksia".  Höpöhöpö. Ei sentään maininnut Synlabia.  Olen itsekin moittinut syyskuun blogissani typerää mainosta.  Twitterissä lääkärit ovat innokkaasti retwiitanneet Hesaria.

Kun toisaalta puhutaan terveydenhuollon kustannuspaineesta ja digitalisaation tarpeellisuudesta,  potilaan ymmärrystä vähättelevä lääkärien kirjoittelu on saatava asettumaan. On kiistatonta, että www.omaolo.fi  toimii hyvin.  Moni potilas on sieltä löytänyt diagnoosin. Duodecimin Terveyskirjaston lisäksi on myös muita luotettavia tietolähteitä. 

Lääkärit osaavat olla herkkähipiäisiä. Potilaan on parasta olla tyhmä ja nöyrä. Vapaassa markkinataloudessa on luvallista myydä laboratoriopalveluita.  Jos joku potilas haluaa omalla rahallaan ostaa laboratoriotutkimuksia ja näin säästää yhteiskunnan kustannuksia, siihen ei pitäisi olla nokan koputtamista. 

Päinvastoin, lääkärikunnan olisi hyvä ohjata potilaita käyttämään Omaoloa ja Terveyskirjastoa ja hoitamaan itse pieniä vaivojaan. Ennen muuta, ei pidä puhua ylimalkaisesti medikalisaatiosta ja syyllistää kaikkia potilaita turhia tutkimuksia vaativiksi. 

Medikalisaatiosta on hyvä kirjoittaa käyttäen konkreettisia esimerkkejä kertoen potilaalle, mikä on turhaa ja tarpeetonta.  Mutta potilaita syytellen ja vähätellen asia ei etene hyvää suuntaan. 

Kommentit

Esa sanoi…
Hyvä Satu! Nyt eläkkeellä ollessani oon pohtinut ihan samoja asioita. – Ja nyt tulee hoidettua myös kantapääongelma. Marssinkin tästä apteekkiin.
Satu K.Salonen sanoi…
Kiitos Esa kommentista. Mukava olla hyödyksi. Kesällä sandaaleissa kantapäät ovat kovilla. Kannattaa hoidella ajoissa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Parempi kipulääke saatavilla Suomessakin - paitsi tilapäisesti loppu

Ei voi olla totta: koronalääkkeen uskomaton sivuvaikutus

Vaikeasti diagnosoitava MOGAD voi tulla koronan seurauksena