Sairaan hyvä potilas

Yksityissektorilta julkisen terveydenhuollon piiriin siirtynyt juuri eläkeikään ehtinyt naispotilas kertoi syöpäkontrollistaan yliopistosairaalassa.  Hän kuvaili lääkäriään tytöntuheroksi. Lääkärilläkin voi olla ihannepotilaita. Lääkäri Maria Heliste pohdiskelee Lääkärilehden kolumnissaan  ihannepotilasta. Potilaat kun pakkaavat olemaan sairaita ja hankalia. Olenhan minäkin monesti kriittinen ja mielessäni pidän lapsiani nuorempia (alle 35) tyttöinä ja poikina. Kohdalleni ei ole kuitenkaan osunut yhtään tytöntuheroa. On toki ollut ujonpuoleisia, totisia ja vähäpuheisia nuoria naisia.  Oikeastaan yrittävät niin kovasti, että surku tulee. Paljon ikävämpiä ovat besserwisserit jotka ovat varsinkin omasta mielestään täydellisen erehtymättömiä. Heidän kanssaan ei paljon neuvotella. Me potilaat osaamme olla armottomia.  Aina marisen huonosta käytöksestä.  Päivää pitää osata sanoa ja esittäytyä.  Ehkä se joskus tulee lääketieteellisen tiedekuntaan jo pääsykoev...

Kilpirauhasen sairaudet näyttävät olevan muodissa. Tautia joko puolustetaan tai vastustetaan kiivaasti. Julkkislääkärit Tapani Kiminkinen ja Antti Heikkilä ovat jo linnoittautuneet asemiinsa ja ottavat julkisuudessa kiivaasti kantaa puolesta ja vastaan.  Kummallakin on vankka kannattajakuntansa.  Nyt minullakin on se. GE03.9 eli autoimmuunityreodiitti. Onhan minulla monta muutakin autoimmuunisairautta.  Nehän ovat kuin varallisuus: on tapana kasautua. Liki vuoden olen valitellut kipeää kaulaani, ja ultrauttanut struumakyhmyt kahteen kertaan. Kilpirauhanen on kiinnostava aihe.   Tiedän sen siitäkin, että vuoden vanhaa blogiani  M.O.T ja itkevä lääkäri luetaan edelleen kymmeniä kertoja viikossa.  Kirjoittaessani en arvannutkaan, että asia joskus omalla kohdallani ajankohtaistuisi. Onhan se kätevää, jos tyroksiinista olisi yleispenisilliiniksi väsytykseen, vitutukseen ja ylipainoon.  Toki olin Duodecimin sivuilta lukenut  autoimmuunityreodi...

Yksityislääkärillä käynnin hinta on mielenkiintoinen ilmiö.  Kirjauduin Kelan sivuille ja tarkistin: olen käynyt yksityislääkärillä tänä vuonna 17 kertaa. Sen lisäksi Meedocin lääkäriä tarvitsin kahdesti, kerran Delhissä ja toinen kerta Kittilästä.  On siis kertynyt viime aikoina potilaskokemusta vertailtavaksi. Valtaosin hyviä kokemuksia. Edellinen postaukseni herätti Facebook-sivuillani keskustelua.  Ainakin kollegiaalisuus on voimissaan.  Neljä lääkäriä tuli muistuttamaan, että lääkäri voi käyttää potilaaseen aikaa etu- ja jälkikäteen.  Sen vuoksi palkkiolistaan voi ruksata huoletta enemmän aikaa kuin vastaanotolla käytettiin.  Eli potilas ei nyt ymmärrä. Voin nyt vakuuttaa, että vaivani oli niin pieni, etten kehdannut edes terveyskeskusta vaivata.  Kävin vaan näyttämässä: "Onks tää tätä?"   Ei tarvinnut edes reseptiä kirjoittaa. Potilas ihan hyvin ymmärtää, että lääkäriltä voi mennä aikaa silloin, kun potilas ei ole paikalla. Potila...

Minkähän takia lääkärin pikkuvilppi saa vähemmän ymmärrystä kuin kuutamokeikkailu tai vilunkipeli muissa ammateissa? Hesarin Jouni K. Kemppainen kirjoitti (6.9.) taksikuskista, joka ehdotti ajamista mittari kiinni. Suomalaisuuden eetoksesta: olemme rehellisiä ja lainkuuliaisia. Aivan äskettäin kävin erikoislääkärillä, ensimmäinen käynti, pieni, lyhyt ja helppo vaiva. Samassa lääkärikeskuksessa olin toki asioinut vuosia, tosin eri lääkärillä, jolle ei nyt ollut aikoja saatavilla. Terveyspalvelut näyttäisi olevan toimiala, jonka kotimaisuuteen suhtaudutaan poikkeuksellisen tunteikkaasti. Näin tekevät ihmiset, jotka eivät osta muuta kotimaista kuin lähiluomua ruokakaupasta. Mehiläistä ja Attendoa boikotoidaan veronkiertopaheksunnan nimissä. Kiitos yhä pienenevien Kela-korvausten, lääkärinpalkkiosta poikkeuksetta saa kuitin. Ei, ei ollut kyse veropetoksesta. Vaan pikkuvilpistä, huijattiin minua ja pikkuisen Kelaa.  En ole tottunut lääkärikeskuksen kassalla tarkist...