Sairaan hyvä potilas

Olin Muistiliiton konferenssissa puhumassa. Paasitornissa, taisi olla sama sali, missä demarit viettävät vaalivalvojaisiaan. Paperilla kirjoitettu puhe oli valmiina, päivän muita esityksiä kuunneltuani vedin hihasta ihan uuden puheen - omasta päästäni siis. Kyllä, muistisairaudet on kansantauti, sinänsä eivät lisäänny, mutta kun eletään tarpeeksi vanhoiksi, niin alkaa sitten olla jo vähintään joka kolmannella. Ministeri Juha Rehula aloitti, vankkaa Kepu-agendaa.  Etenkin hän painotti, että tietokoneita ei ole eikä tule kaikille ja digitalisaatiosta ei tuntunut tykkäävän ollenkaan.  Muistutan nyt vaan, että Inkeri-äiti oli 86 saadessaan ensimmäisen tietokoneensa.  Ei hän sillä mitään ihmejuttuja harrasta, mutta on silti Skype-yhteydessä lapsiin ja lapsenlapsenlapsiin ja lapsenlapsenlapsiin ympäri maailmaa. Eri puolilla Suomea on tehty monenlaisia hankkeita, projekteja, pilotteja.  Niitä on aloitettu ja lopetettu ja joitakin jatkettu. On eurooppalaista, kansainvä...

Olen vähän ehtinyt ihmettelemään kilpirauhasilmiötä.  Ilmiöstä kai pitää puhua. En tiennytkään, että se on niin monimutkainen tauti.  Joskus olisi kiusaus ajatella, että kyseessä on uskonto. Niin kiihkeästi otetaan kantaa - puolesta ja vastaan. Äitini on tarvinnut Thyroxinia liki 50 vuotta ja säätänyt lääkettä kunnanlääkärin (sitttemin terveyskeskus) ohjeen mukaan siitä sen enempää meuhkaamatta. Kilpirauhasbuumi onkin hyvä bisnes. Laboratoriokokeita tarvitaan usein lääkitystä säätäessä. Potilaat näyttävät olevan innostuneita myös muista veriarvoistaan. Seurataan vitamiinien ja hivenaineiden pitoisuuksia ja kaikenlaista muuta, mitä en edes ymmärrä. Lääkäripalvelujen lisäksi on syntynyt virkeää yritystoimintaa, on koulutusta, kilpirauhasdieettiä ja tietenkin vitamiini- ja hivenainemarkkinat.  Jopa fluori pitää karsia pois hammastahnasta. Kilpirauhaspotilas kysyi hätääntyneenä neuvoa vertaistukipalstalla: fluorittomuuden tuloksena oli tullut vuodessa kuusi reikää hampaisi...

Hyvä, että sotefinaali oli vasta nyt. Etälääketiede ja teknologia on vihdoinkin riittävän pitkällä.  Nyt ei enää tarvita joka maakuntaan erikoissairaanhoitoa kaikille erikoisaloille.  Päästään oikeasti erikoistumaan.  Uutinen on loistava jotain harvinaisempaa sairastavalle.  Etälääketiede voi jo nyt olla lähihoitoa - potilaan kotona. Esimerkkinä vaikka Meedoc.   Ei se mitään rakettitiedettä ole,  eiköhän erikoislääkäritkin voisi oppia videoyhteyden avaamaan.  Oletan nyt, että lääketieteen asiantuntijat pystyvät nyt pitämään hyppysissään vaativan erikoissairaanhoidon kyläpolitikoinnilta. Kun matkakustannukset toivon mukaan tulevat samasta kukkarosta, ymmärretään että potilaiden sijaan siirretään tietoa. Ja toimenpiteet tehdään siellä, missä osataan parhaiten. Vaativa erikoissairaanhoito jätetään korkeintaan viidelle ERVA:lle ja jos on oikein kummallista (ehkä kuulette siitä enemmän lähiaikoina) jätetään yhdelle.  Joissain tapauksissa EU:stakin v...

Vatsa-aorttan aneurysmaa kontrolloitiin tk:n toimesta.  Ajattelin, että onpa hyvä. Mitaksi tuli entisen 3.8 sentin sijaan 3.3.  En tiennytkään, että röntgenhoitajat tekevät aneurysmakontrolleja. Puoli senttiä eli 5 milliä kuulostaa pikkumaiselta varsinkin kun itse hoksasin.  Entä jos aneurysma olisikin laajentunut puoli senttiä, potilas ja lääkäri olisivat siinä luulossa, että seurantaa voi vähentää? Ensiksi ajattelin, että pitääpä mennä lääkäriin ja hakea lähete ultraan yksityissektorilta.  Halusin varmistua ja olisipa ollut hienoa raportoida sairaan hyvästä ihmeparanemisesta.  Suorin vähän ynnälaskua ja totesin, että lääkäripalkkio ja toimistomaksu olisivat paljon enemmän kuin Kela-korvaus Cityterveyden ultrasta.  Kassalla maksoin 107 euroa.  Muistaakseni vuosi sitten jossain muualla maksoin pari sataa. Niinpä sitten sinne ilman lähetettä. Pienen odottelun jälkeen hoitaja kutsui: Salonen.  Ehdin riisua paidan ja odotellessani tarkistin uud...